Ulkopoliittisen instituutin historia on julkaistu

Osmo Apunen: Silmän politiikkaa - Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006

Viime vuonna viisikymmentä vuotta täyttäneen Ulkopoliittisen instituutin historia on julkaistu. Emeritusprofessori Osmo Apusen Silmän politiikkaa kertoo, kuinka Ulko­poliittinen instituutti kasvoi merkittäväksi kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitokseksi. Samalla kirja kertoo Suomen turvallisuus­politiikan pitkästä linjasta ja siitä, miten ulko- ja puolustus­politiikasta voitiin keskustella kylmän sodan aikana ja sen jälkeen. Silmän politiikkaa ottaa kantaa siihen, miten ja miksi vapaa keskustelu ja sitä rajoittava virallinen ulkopolitiikka yritettiin sovittaa yhteen. Oliko Suomi kylmän sodan aikana rähmällään, suomettuiko suomalainen tutkijakunta ja muuttuiko tieteellinen keskustelu poliittiseksi liturgiaksi? Kirjaa voi tilata Ulkopoliittisesta instituutista (20€+postikulut). Tilaukset: Erja Kangas (erja.kangas@fiia.fi/09 432 7707).

Euroopan talouspolitiikka

Briefing Paper

Federalismia vai markkinakuria? Velkakriisi, yhteisvastuu ja talouspolitiikan koordinaatio euroalueella

Meneillään oleva talouskriisi muuttaa merkittävästi talouspolitiikkaa Euroopassa ja erityisesti euroalueella. Vaikutukset ulottuvat nykyistä kriisiä pidemmälle, sillä Euroopan talouspolitiikan koordinaatio tiivistyy tuntuvasti myös "normaaliaikoja" silmällä pitäen. Viimekätinen päätösvalta säilyy kuitenkin jäsenmailla. Jos tilanne kärjistyy uudelleen, myös keskustelu euroalueen luonteesta voimistuu. Elinkeinoelämän tutkimus-laitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan perusvaihtoehtoina ovat tällöin yhtäältä iso loikka kohti yhteisvastuullisempaa ja federalistisempaa euroaluetta, toisaalta yhteisvastuun selvä rajoittaminen ja voimakkaampi luottaminen markkinakuriin eli velkasaneerauksen mahdollisuuteen. Vihriälän kirjoittama teksti on ensimmäinen Euroopan talouspolitiikkaa käsittelevien Briefing Paperien sarjassa.

Rauhanvälitys edellyttää valtioilta verkostoitumista

Raportti

Global networks of mediation: Prospects and avenues for Finland as a peacemaker

Ulkopoliittisen instituutin ja CMI:n yhteinen raportti Global networks of mediation tarkastelee globaalin rauhanvälityksen kehitystä sekä erilaisia institutionaalisia ratkaisuja, joita Suomi voi käyttää rauhanvälitys-toiminnassaan. Rauhanvälitys on kokenut suuria muutoksia globalisaation myötä ja siihen osallistuu nykyään aiempaa suurempi ja kirjavampi joukko erilaisia toimijoita esim. alueellisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja yksityisiä rauhanvälitystoimijoita. Raportissa analysoidaan globaalien rauhanvälitysverkostojen toimintaa ja rakennetta, Suomen roolia näissä verkostoissa sekä mahdollisuuksia kehittää Suomen kykyjä toimia rauhanvälittäjänä.

Putinin valta murenee

Briefing Paper

Russian Protest On- and Offline: The role of social media in the Moscow opposition demonstrations in December 2011

Sosiaalisella medialla oli merkittävä asema Moskovassa joulukuussa 2011 järjestetyissä opposition mielenosoituksissa. Sitä käytettiin sekä työkaluna protestien järjestämisessä että vaihtoehtoisena julkisen keskustelun foorumina. Helsingin yliopiston tutkijan Markku Lonkilan mukaan sosiaalinen media samalla auttoi mielenosoittajia verkostoitumaan ja rakentamaan yhteistä identiteettiä.

Itämeren suojelun haasteet

Raportti

Governing the blue-green Baltic Sea - Societal challenges of marine eutrophication prevention

Yksi Itämeren vakavimmista ongelmista on rehevöityminen, jota ei lukuisista suojelutoimenpiteistä huolimatta ole onnistuttu ratkaisemaan. Neljän viime vuosikymmenen aikana noudatettu kansainvälinen ja kansallinen suojelupolitiikka ei ole ollut riittävän tehokasta torjuakseen laajamittaista rehevöitymistä. PROBALT -tutkimushankkeen loppuraportti tarkastelee Itämeren rehevöitymisen torjunnan yhteiskunnallisia reuna-ehtoja niin valtiollisella, alueellisella kuin Euroopan unionin tasolla. Näiden reunaehtojen tunnistaminen auttaa tehostamaan rehevöitymisen torjuntaa. Lisäksi raportti esittelee mahdollisuutta soveltaa ravinnepäästökauppaa keinona torjua Itämeren rehevöitymistä. Tutkimustulosten perusteella esitetään neljää politiikkasuositusta rehevöitymisen torjunnan tehostamiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ulkopoliittisen instituutin koordinoima PROBALT ‐tutkimushanke on osa Itämeren maiden ja EU:n yhteistä BONUS ‐tutkimusohjelmaa.

EU:n ulkopolitiikka BRICS-maita kohtaan

Euroopan parlamentin raportti

The EU Foreign Policy towards the BRICS and Other Emerging Powers: Objectives and Strategies

Viisi Upin tutkijaa on kirjoittanut Euroopan Parlamentin tilaaman raportin yhdessä College of Europen tutkijatiimin kanssa. Raportin mukaan BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) eivät toimi tiiviinä blok-kina kansainvälisillä areenoilla, mutta niiden keskinäisellä koordinaatiolla on vaikutusta kansainvälisiin neuvotteluihin esim. G20-ryhmässä. BRICS-maat pystyvät usein vaikuttamaan neuvotteluiden asialistaan ja keskuste-lujen painopisteisiin tai estämään aloitteiden etenemisen. Tämä heikentää EU:n kykyä ajaa omia tavoitteitaan. EU ei ole pystynyt strategisilla kump-panuusohjelmilla merkittävästi kehittämään suhteitaan yksittäisten BRICS-maiden kanssa tai valmistautumaan globaaliin voimatasapainon muutok-seen. Raportti esittää EU:lle neljä vaihtoehtoista tapaa kehittää strategisia kumppanuuksia ja toimia aktiivisemmin nousevien suurvaltojen kanssa.

Euroopan tulevaisuus

Briefing Paper

Swimming in murky waters: Challenges in developing the EU's external representation

EU-maat joutuivat antamaan periksi Yhdysvaltain ja Kiinan koalitiolle Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston uudistamisen yhteydessä. Tärkein motiivi aiempaa yhtenäisemmän ulkoisen edustuksen rakentamiseksi onkin pelko EU:n ulkopoliittisen merkityksen vähentymisestä. Tätä haasteellista tehtävää vaikeuttavat kuitenkin monet tekijät.