Liittolaisuus puntarissa

Friday, 13. February 2009     0 comment(s)
Leena Liukkonen
Head of Communications

Koko euroalueen kokonaistuotanto putosi loka-joulukuussa 1,5 prosenttia, Saksa näytti karmeaa - 2,1 prosentin lukemaa, huonointa sitten Saksojen yhdistymisen 1990. Itäinen Keski-Eurooppa seuraa johtajaa. Unkari on taantumassa, miinuksilla mennään jo toista vuosineljännestä, viimeisellä neljänneksellä -1 prosenttia. Tshekkikin on hyvää vauhtia menossa taantumaan, vuoden viimeinen neljännes näyttää - 0,6 prosenttia.

Nämä luvut siis vertaavat kehitystä edelliseen vuosineljännekseen ja löytyvät Eurostatin perjantaina 13.2. julkaisemasta pikakatsauksesta. Lukuja viilaillaan vielä tarkkuuden nimissä, mutta hyviä niistä ei saa tarkistelemallakaan.

Unkari aloitti talouslukujen julkistamisen vuosineljänneksittäin vuonna 1994, eikä näin huonoa tulosta ole ennen kirjattu. Maassa arvioidaan talouden taantuman jatkuvan ensi vuonna 3 - 5 prosentin vauhtia, riippuen vientimarkkinoiden elpymisestä.

Slovakia ja Puola näyttävät vielä vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä kasvulukemia, mutta Puola varoittelee jo, että ensi vuodeksi kaavailtu 1,7 prosentin kasvu ei välttämättä toteudu.

Nämä luvut antavat markkinoille taas uutta aihetta odottaa Euroopan keskuspankilta koronlaskua maaliskuussa.

Unionin molemmilla äärilaidoilla ollaan vielä suuremmissa vaikeuksissa, Viron talous on tuoreiden lukujen mukaan juuri nyt vapaan pudotuksen vaiheessa, - 9,4 prosenttia viime vuodesta. Toisella reunalla Irlanti vastaa talouden taantuman ennätysvauhdista. Uutistoimistolta bongasin peräti vuosilukeman -11 prosenttia, mutta Eurostatin luvuissa Irlantia ei vielä ollut.

Irlanti nautti vuosia unionin taloushyötyjen mukanaan tuomasta ripeästä kasvusta, eikä sille silti kelvannut viime vuoden kansanäänestyksessä unionia uudistava Lissabonin sopimus. Miten lienee nyt, kun taantuma kurittaa? Säikäyttävätkö vaikeudet vihreän saaren kansan euroruotuun vai vievätkö lopunkin uskon unionia kohtaan? Riippunee osittain myös siitä miten kylmä tuuli mantereelta puhaltaa.

Itäisen Euroopan uudet jäsenmaat ovat rikkaampiaan kiinni ottavina talouksina kasvaneet nousukaudella ripeää tahtia, etenkin viennin ja investointien siivittämänä. Kun isojen koneet yskivät, uusien jäsenmaiden vientimarkkinat supistuvat ja kaiken lisäksi liittolaisilta alkaa kuulua heikompien tukemisen sijasta protektionistisia puheita.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ehti jo julmistella maansa autoteollisuudelle, että halvempaan Itä-Eurooppaan ei sitten ole menemistä. Tämä ei tietysti ilahduttanut ennestään euroskeptistä Tshekin hallitusta, joka sattuu vastaamaan unionin puheenjohtajavuorosta. Tässä kohtaa komissiokin ehätti toppuuttelemaan, että protektionismi nyt vain ei EU:ssa käy päinsä. 

On tietysti todennäköistä, että Sarkozyn uhoilu on tarkoitettu lähinnä kotimaiseen kulutukseen, omien vakuuttamiseen hädän hetkellä. Mutta silti. Jos unionin luonne näyttäytyy uusille vaikeuksiin joutuneille jäsenmaille sellaisena, että heidät myydään nahkurin orsille heti kun vähän tulee lunta tupaan, se muistetaan pitkään. Paljon pitempään kuin mitä tämä talouslama kestää. Vaikka se kestäisi vähän kauemminkin. Silloin tulee sisäpoliittisille irtopisteille hintaa.

Tosin vanhojen ja isojenkin paniikin ymmärtää kun katsoo, mihin tahtiin elvytysvelkaa joudutaan ottamaan ja mitä hintaa vanhatkin EU-maat joutuvat lainarahastaan maksamaan. Nimittäin vaikka EU kuinka armollisesti suvaitsisi yhä pahemmin sovitun 3 prosentin rajan ylittävät valtiontalouden alijäämät, niin markkinat eivät armahda. Huonompi velallinen maksaa enemmän korkoa. Saksaan vielä uskotaan, sen 10-vuoden bondella oli viime viikolla korkoa vähän yli 3 prosenttia, mutta Portugali, Italia ja Espanja viilettävät yli 4 prosentissa ja Irlannin ja Kreikan paperit yli 5 pinnassa.

Mietin tässä vain, mitä korkonumeroille tapahtuu sitten kun on muutama vuosi Atlantin takanakin otettu rapsakasti velkaa ja syntyy ankara kiusaus päästää dollari devalvoitumaan ja inflaatio irralleen hoitamaan velkataakkaa. Mitä vaihtoehtoja siinä jää euroalueelle?

Kirjoittaja on entinen taloustoimittaja ja Suomen suurlähetystössä Moskovassa palvellut diplomaatti. 

 


Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit