Ilmaston lämpeneminen kiihtyy Suomessa

Wednesday, 25. February 2009     2 comment(s)
Tuuli Mäkelä
harjoittelija
International Politics of Natural Resources and the Environment research programme
Suomalaiset ovat tänä vuonna päässeet nauttimaan hienosta talvisäästä kautta maan. Suotuisat lasketteluolosuhteet ovat ilahduttaneet hiihtolomalaisia ja laskiaisena päästiin kunnon pulkkamäkeen aina Etelä-Suomessa asti.

Hyvistä mäenlaskukeleistä onkin syytä nauttia nyt täysin rinnoin. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) viime viikolla julkaiseman Suomen ympäristön tilaa käsittelevän raportin mukaan talvipakkaset ovat nimittäin etelässä ilmastonlämpenemisen takia pian historiaa.

SYKE:n raportti varoittaa, että ilmasto lämpenee Suomessa vauhdikkaammin kuin muualla maailmassa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat nousemaan Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla 3-7 astetta vuoteen 2100 mennessä. Nousu on täällä siis vähimmilläänkin yli kriittisen 2 celsiusasteen rajan, jolle ilmaston lämpeneminen pyritään globaalilla tasolla rajoittamaan niin kutsutun vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Käytännössä tämä merkitsee, että etenkin talvet ovat tulevaisuudessa huomattavasti lämpimämpiä ja Etelä-Suomessa suurilta osin lumettomia ja entistä sateisempia.

Tilannetta ei helpota se, ettei ilmastonmuutosta ole tähän mennessä onnistuttu hillitsemään kovinkaan menestyksekkäästi Suomessa. Päinvastoin, kasvihuonepäästömme ovat tällä hetkellä reilusti Suomen virallista, Kioton pöytäkirjan alaista päästötavoitetta korkeammat. Päästöt tulisi rajoittaa vuoteen 2012 mennessä 1990-luvun tasolle, eli 70,9 miljoonaan tonniin, mutta vielä vuonna 2007 ne olivat huimat 7,6 miljoona tonnia tätä korkeammat.

Maamme päästöjen taustalla on pääasiassa kasvava energiankulutus, joka on SYKE:n selvityksen mukaan viisinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Energiankulutus asukasta kohden onkin tänä päivänä Suomessa lähes kaksinkertainen Euroopan unionin keskiarvoon verrattuna. Pääsyynä tähän on Suomen energiaintensiivinen perusteollisuus, mutta myös kotitalouksien energiankulutus on kasvanut merkittävästi.

Kukistaakseen kasvavat päästöt Suomi suunnittelee nyt toteuttavansa päästöjä vähentäviä hankkeita kehitysmaissa 10 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä tulevina vuosina. Suomen energiavaltaisella teollisuudella on myös mahdollisuus ostaa lisää päästöoikeuksia Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän puitteissa.

Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, sillä se ei vähennä päästöjä kotimaassa. Lisäksi päästöoikeuksien ostaminen ulkomailta käy pidemmän päälle kalliiksi, jos päästöt kotimaassa jatkavat kasvuaan.

Sopii siis toivoa, että hallituksen marraskuussa hyväksymän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimet riittävät leikkaamaan Suomen kasvihuonepäästöjä tuntuvasti tulevaisuudessa. Hallitus pyrkii strategian avulla vähentämään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä lisäämällä muun muassa energiankäytön tehokkuutta ja uusiutuvan energian käytönottoa.

Pelkona on, että tavoitteita löysennetään talousahdingon nimissä. Esimerkiksi rakennusteollisuus on jo ehtinyt vaatimaan uusien rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten lieventämistä. Myös puhtaisiin energiamuotoihin kohdistuvien investointien pelätään pienentyvän taloustilanteen kiristyessä.

Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että hallitus pysyy linjassaan. On syytä myös huomauttaa, että talouskriisin vaikutus kasvihuonepäästöihin saattaa jossain määrin olla jopa positiivinen. Esimerkiksi liikenteen päästöt ovat laskeneet tuntuvasti taloustaantuman ansiosta ja energiateollisuuden mukaan myös sähkönkulutus on pudonnut merkittävästi.

Nähtäväksi siis jää, mihin suuntaan Suomen kasvihuonepäästöt kehittyvät tulevina vuosina ja mikä talouskriisin todellinen vaikutus kokonaispäästöihin tulee olemaan. On kuitenkin silminnähtävän selvää, ettei ilmastonmuutoksen torjumisessa yksinkertaisesti ole enää varaa ottaa takapakkia.


Kuva: Creative Commons

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discussion (2 comments)

26.2.2009, Juhani Harjunharja
 

Arktisen alueen erillistä uusinta tilannekuvausta ei vielä näy UPI:n palstoilla. Milloinkahan tuo mahtaa tulla julki?

Ystävällisin talviterveisin

Juhani Harjunharja
Utsjoki

4.3.2009, Lotta Numminen
 

Hei!
Arktisen alueen tilannekuvauksen päivittäminen on erinomainen ehdotus blogikirjoitukseksi - kiitos siitä. Palaan aiheeseen kevään aikana.

Parhain terveisin Helsingistä
Lotta Numminen
Tutkija

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit