Uutta verta Venäjän hallintoon?

Wednesday, 11. March 2009     0 comment(s)
Sirke Mäkinen
tutkija

Viime viikolla Moskovassa vieraillessani seurasin uutislähetystä (Vesti 4.3.2009), jossa presidentti Dimitri Medvedev tapasi 26 niin sanottuun presidentin ’kaaderireserviin’ kuuluvaa johtajalupausta. Nämä 26 hallinnon, politiikan, liike-elämän tai tieteen alalla kokemusta hankkinutta henkilöä on mainittu sadan henkilön listalla, jonka presidentinhallinnon johtaja Sergei Naryshkin esitteli 17. helmikuuta 2009 presidentti Medvedevin aiemmin elokuussa 2008 nimittämän komission työn tuloksena. Presidentin nimittämän ja Naryshkinin johtaman komission tarkoituksena oli etsiä uusia johtotason virkamiehiä niin federaatio- ja aluetason hallintoon kuin myös johtajia liikeyrityksiin.

Tapaamisessa viime viikon keskiviikkona Medvedev kuitenkin korosti ’valituilleen’, ettei nyt olla luomassa mitään neuvostoajan tapaista nomenklatuuraa, vaan listalle nimettyjen on osoitettava olevansa listalle pääsyn arvoisia menestyjiä kerta toisensa jälkeen. Kysymys ei siis ole mistään pysyvästä asemasta. Samassa tapaamisessa Naryshkin huomautti, että listalle päässeiden on osoitettava ennen kaikkea tehokkuutensa eikä lista ole vain lista presidentille tai vallan puolueelle lojaaleista henkilöistä.

Aiemmin helmikuussa listan julkistamisen lehdistötilaisuudessa Naryshkin kertoi, että komissio pyysi 172 sopivaa asiantuntijaa eri yhteiskunnan aloilta (nimiä ei ole julkistettu) nimeämään listalle sopivat hallintokaaderiehdokkaat (25-50-vuotiaita, korkeakoulutettuja, johtamiseen ja strategiseen ajatteluun kykeneviä sekä hyvämaineisia). Parhaat valitsivat parhaat, kuten Naryshkin kuvaili. Nimiä kertyi 1211, joista rankattiin 100 parasta. Listalla olevista nimistä valtakunnan politiikasta tuttuja ovat muun muassa Konstantin Kosatshov, Duuman kansainvälisten suhteiden komitean puheenjohtaja, muutama varaministeri kuten Denis Manturov, Anastasia Rakova, Oleg Savelev, Andrei Slepnov, Maksim Travnikov, Stanislav Voskresenski sekä liike-elämästä mm. Venäjän rautateiden varapresidentti Fjodor Andreev ja Transaeron pääjohtaja Olga Pleshakova. Suurin osa listalle päässeistä on syntynyt 1960-luvun lopulla tai 1970-luvulla, listalta löytyy myös viisi 1980-luvulla syntynyttä. Suurin osa listalla olevista henkilöistä on jo nykyäänkin joko federaatio- tai aluetason hallinnon palveluksessa tai liike-elämässä johtavassa asemassa, joten sinänsä lista ei nosta ketään täydestä tuntemattomuudesta. Naryshkin halusi kuitenkin korostaa sitä, että reservi on jo käytössä ja antoi esimerkiksi listalla olevan Garri Minhin nimittämisen presidentin edustajaksi valtiolliseen duumaan ja Andrei Turtshakin ehdottamisen Pihkovan alueen kuvernööriksi.

Presidentin ’kultaisen tuhannen’ projektin lisäksi, vallan puolue, Yhtenäinen Venäjä, jolla on enemmistö valtiollisessa duumassa ja jota pääministeri Putin nykyään johtaa, käynnisti oman johtajien hankintaprojektinsa jo viime keväänä. Puolueen tarkoituksena oli löytää koko federaation alueelta sopivia johtotason henkilöitä eri hallinnon tasoille niin, että oikeat edellytykset omaavat ehdokkaat saivat ilmoittautua kaaderireservilistalle puolueen nettisivuilla olevan lomakkeen kautta, minkä perusteella puolestaan valittiin sopivat henkilöt haastatteluihin. Kaikilta ehdokkailta vaadittiin patriotismia − se miten tämän tulisi ilmetä, ei käynyt selväksi. Lisäksi ehdokkaille asetettiin samantapaiset ikä- ja kokemusvaatimukset kuin mitä presidentin komissiollakin oli. Yhtenäisen Venäjän edustajat halusivat painottaa sitä, ettei ehdokkaiden tarvitse olla Yhtenäisen Venäjän jäseniä päästäkseen listalle. Yhtenäisen Venäjän projektilla ei asiantuntijalausuntojen mukaan kuitenkaan ole ollut mitään vaikutusta presidentin komission julkistamaan listaan eikä se voi toimia vaihtoehtoisena listauksenakaan, koska Yhteinäistä Venäjää ei voi pitää itsenäisenä poliittisena toimijana, vaan vain vallanpitäjien joihinkin tarkoituksiin sopivana työkaluna.

Vladislav Surkov – presidentinhallinnon apulaisjohtaja – on perustellut kaaderireserviprojektien tarpeellisuutta sillä, että Venäjän arvot ovat muuttuneet ja nyt tärkeimpänä arvona (ja menestyksen takeena) on ihminen. Sellainen ihminen, joka kykenee olemaan mukana rakentamassa innovatiivista taloutta ja kansalaisyhteiskuntaa. Venäjä ei siis pysty kehittymään dynaamisesti ilman uusia tehokkaita ihmisiä liike-elämässä, valtionhallinnossa ja sosiaalisektorilla.

Jos Putinin aikana yhtenä rekrytoinnin perusteena oli FSB/KGB-kokemus ja Pietari-taustaisuus, voidaan miettiä sitä, onko Medvedev muuttamassa tai miten hän on muuttamassa tätä kuviota omalla rekrytointiprojektillaan. Se, tuoko tämä projekti mitään uutta Venäjän hallintoon eli pystyykö Medvedev luomaan oman tiiminsä, riippuu tietenkin siitä, kykeneekö Medvedev nousemaan Putinin varjosta itsenäiseksi toimijaksi Venäjän politiikassa.

Jää myös nähtäväksi, miten uusien ihmisten rekrytoiminen ja talouskriisi sopivat yhteen, antaako kriisi oivan verukkeen vaihtaa Medvedevin vähemmän arvostamia valtionhallinnon virkamiehiä listalta löytyviin? Vai jäädyttääkö talouskriisi uudet rekrytoinnit, kun presidentinhallinnon johtajan Naryshkininkin on toteutettava säästötoimia presidentinhallinnossa mm. vähentämällä työntekijämäärää noin sadalla henkilöllä?

Jos ei muuta, niin Medvedevin kaaderien metsästys on ainakin mielenkiintoinen yritys tuoda hallinnonrekrytointiprosessia julkisuuden valokeilaan ja kenties poistaa osaa siitä salamyhkäisyydestä, mikä on varjostanut sitä jo pitkään. Se täytyy nähdä myös osana suurempaa kokonaisuutta uudistaa valtionhallintoa (Medvedev allekirjoitti eilen jälleen uuden valtionhallinnon uudistamista koskevan ukaasin), mihin myös korruption vastainen kamppailu nivoutuu.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit