Jäämeren alueen kesä oli vilkas

Wednesday, 10. September 2008     0 comment(s)
Lotta Numminen
Researcher
International Politics of Natural Resources and the Environment research programme

Ilmastonmuutos aiheuttaa arktisen Jäämeren merijään sulamista. Jään sulaminen avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia kytkien alueen osaksi maailmanlaajuista taloutta ja kansainvälistä resurssipolitiikkaa. Jäämeren alueen kesää luonnehtivat kaksi toisiinsa kiinteästi liittyvää tapahtumakulkua. Rantavaltiot, erityisesti Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat, lisäsivät sotilaallista ja tutkimukseen liittyvää läsnäoloaan alueella, ja rivakasti etenevä arktisen ilmaston lämpiäminen aiheutti jälleen merijään ja jäätiköiden sulamista muuttaen merialueen ekosysteemiä.  

Tanska aloitti arktisen kesän sovittelevasti kutsumalla koolle Jäämeren rantavaltioiden (Venäjä, Norja, Tanska/ Grönlanti, Kanada ja Yhdysvallat) edustajat ulkoministeritason kokoukseen Grönlannin Ilulissatiin. Kokouksen osallistujat keskustelivat ilmastonmuutoksen aiheuttamista mahdollisuuksista ja haasteista. Muita arktisia valtioita, Suomea, Ruotsia ja Islantia, ei kokoukseen kutsuttu, koska niillä ei ole oikeutta Jäämeren resurssien suoranaiseen hyödyntämiseen.

Ilulissatin kokous tuotti julistuksen, ”Ilulissat Declaration”, jossa viisi rantavaltioita lupautuivat noudattamaan YK:n merilakia mahdollisesti päällekkäisten aluevaatimusten sovittelussa. Julistuksessa korostettiin myös rantavaltioiden yhteistyön merkitystä erityisesti Jäämeren ekosysteemin suojelemisessa ja vielä osin tutkimattoman merenpohjan kartoittamisessa. 

Vaikka arktinen kesä alkoi rantavaltioiden yhteisymmärryksen merkeissä, jo kesäkuussa Venäjän puolustusvoiminen kenraali Vladimir Shamanov ilmoitti maalla olevan arktisella alueellaan korkeasti koulutettuja sotilaallisia yksikköjä, joilla on kaikki valmiudet arktiseen sodankäyntiin. Venäjän Jäämeren sotilaallisen strategian päämääränä on “suojella kansallisia intressejä”. Maa aikoo laajentaa pohjoisen laivastonsa läsnäoloa Jäämerellä ja se suoritti kesän kuluessa alueella mm. strategisia ylilentoja.

Heinäkuussa Venäjän presidentti Medvedev allekirjoitti lain, joka valtuuttaa Kremlin valitsemaan energiayhtiöt kehittämään Venäjän arktisen alueen öljyvaroja. Lain mukaan vain valtion energiayhtiöt, joilla on vähintään viiden vuoden kokemus työstä mannerjalustalla, voivat operoida Jäämeren alueella. Käytännössä tällaisia yhtiöitä on Venäjällä vähän ja arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä huolehtinee valtiojohtoinen Gazprom. Venäjän kesäiset toimet viittaavat siihen, että maa pyrkii olemaan muita edellä Jäämeren alueen luonnonvarojen kehittämisessä.

Yhdysvalloissa puolestaan kongressi ei ole ratifioinut merialueiden hallintaan liittyvää YK:n merilakia, missä päätetään siitä, kuka merenpohjan luonnonvaroja saa hyödyntää. Siksi maa ei esitä aluevaatimuksia oman talousvyöhykkeensä ulkopuolella. Yhdysvallat on kuitenkin kiinnostunut sekä Jäämeren luonnonvaroista että Venäjän toimista. Elokuussa Yhdysvaltain armeijan johdon edustajat, tutkijat ja poliitikot ilmaisivatkin huolensa siitä, että maalla on vaikeuksia puolustaa arktisia alueitaan. Läntisen suurvallan huolta ei ainakaan ole vähentänyt se tosiasia, että Venäjällä laivastolla on jo nyt käytössään 14 suurta jäänmurtajaa.

Kanada sen sijaan on ollut aktiivinen toimija Jäämeren alueella jo pitkään, eikä viime kesä tuonut mukanaan muutosta tilanteeseen. Maa aloitti elokuussa sotaharjoitukset, Operation Nanook 08, joiden tarkoituksena oli Kanadan armeijan edustajan mukaan vahvistaa maan arktista suvereniteettia ja oppia lisää pohjoiseen ympäristöön sopivista toimintatavoista. Myös pääministeri Stephen Harper vieraili arktisella alueella. Hänen mukaansa suvereniteettia tulee vahvistaa vaatimalla ulkomaisia laivoja raportoimaan liikkeistään, kun ne saapuvat 200 mailin päähän Kanada pohjoisista rannikkoalueista. Suvereniteetin turvaamisessa keskeisestä on sotilaallisen läsnäolon lisääminen pohjoisilla alueilla. Maa on myös aloittanut yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa mm. sopimalla Jäämeren vielä tutkimattoman merenpohjan kartoittamisesta.

Luonnontieteelliset uutiset Jäämeren alueelta ovat kuluneen kesän lopussa olleet dramaattisia. Merijää on sulanut niin paljon, että sen määrä on toiseksi pienimmillään kolmeenkymmeneen vuoteen suhteellisen kylmästä talvesta huolimatta. Pian Kanadan pääministeri Stephen Harperin palattua pohjoiselta matkaltaan, maailmalla uutisoitiin Kanadan Ellesmeren saarella sijaitsevasta Markhamin jäätiköstä irronneesta 55 neliökilometrin kokoisesta jäälautasta. Näyttää siis siltä, että ilmastonmuutos aiheutti tänäkin kesänä valtavia muutoksia arktisessa luonnossa.

Jäämeren alueella tapahtuvat muutokset ovat ensimmäinen merkki ilmastonmuutoksen aiheuttamista valtavista vaikutuksista. Rantavaltioiden Ilulissatin julistuksessa lupaama ympäristönsuojeluun liittyvä yhteistyö ei ainakaan viime kesänä saanut yhtä paljon huomiota kuin valtioiden taloudellisen hyödyn tavoitteluun liittyvät toimet.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit