Norja ja Venäjä sopuun Barentsin merirajasta

Monday, 3. May 2010     0 comment(s)
Lotta Numminen
Researcher
International Politics of Natural Resources and the Environment research programme

Huhtikuun 27. oli historiallinen päivä Norjalle ja Venäjälle: ne pääsivät 40 vuotta jatkuneen kiistan jälkeen yhteisymmärrykseen Barentsin meren merirajasta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset mahdollisuudet ja Jäämeren kansainvälisen hallinnan aukot jättävät tilaa valtioiden välisille kahdenkeskisille sopimuksille. Rantavaltiot alkavat nyt keskenään täyttää tuota tilaa.

Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova on laatinut erinomaisen asiantuntijakirjoituksen Norjan ja Venäjän rajakiistasta. Hänen mukaansa kyseessä ei vielä ole valtioiden välinen oikeudellisesti sitova sopimus vaan pikemminkin julkistettu pyrkimys saada sopimus aikaiseksi. Koivurova toteaa myös, että Venäjän ja Norjan sitoutuminen arktisten rantavaltioiden kokouksessa (Ilulissat, 2008) merirajojen selvittämiseen antoi poliittista nostetta Barentsin kiistan ratkaisemiseksi.

Jäämeren rantavaltiot ovat osoittaneet selvästi aikomuksensa sopia luonnonvarojen käytöstä keskenään. Tämänhetkisen tilanteen valossa vaikuttaa siltä, että Jäämeren nykyisiä kansainvälisiä hallintakeinoja, kuten Arktista neuvostoa ja YK:n merioikeusyleissopimusta, täydennetään jatkossa rantavaltioiden välisillä kahdenkeskisillä sopimuksilla. Tällainen sopimus on nyt syntymässä Norjan ja Venäjän välille.

Jäämeri ja sen arktisen olosuhteet muodostavat hyvin vaikean toimintaympäristön. Luonnonvarojen käyttöönottoa varten tarvitaan kallista teknologiaa ja huomattavia investointeja. Nyt lupaus Norjan ja Venäjän välisen merirajan sopimisesta avaa maille pitkän aikavälin mahdollisuuksia hyödyntää kiistellyn alueen merenpohjan energiavaroja ja kalastusalueita. Sopimus myös lisää maiden välistä luottamusta, mikä on taloudellisen yhteistyön edellytys.

Vaikka merirajasopimus odottaa vielä ratifiointia, on se signaali siitä, että Norja ja Venäjä eivät kilpaile Barentsin luonnonvaroista vaan pyrkivät rauhanomaiseen yhteistyöhön. Sopimus voi olla merkittävä ennakkotapaus: luonnonvaroja hyödynnettäessä Jäämeren rantavaltiot ovat taloudellisesti riippuvaisia toisistaan ja niiden edun mukaista on sopia aluekiistat hyvässä järjestyksessä. Tällainen ennakkotapaus on tärkeä siksi, että Jäämerellä on muitakin vielä ratkaisemattomia rajakiistoja.

 

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit