Kenelle kuuluu Suomi-kuvan kirkastaminen?

Tuesday, 14. December 2010     0 comment(s)
Laura Solanko
Vieraileva tutkija
International Politics of Natural Resources and the Environment research programme
Itsenäisyyspäivän kunniaksi Hesari kirjoitti mm. Suomi-kuvasta Venäjän lehdistössä. Jutussa ihmeteltiin, miksei suomalaisista Venäjä-tutkijoista löydy uskallusta oikoa Venäjällä välillä kiertäviä täysin poskettomia väitteitä Suomen oloista. Tätä on moni muukin kaduntallaaja kysellyt.

Niin, miksi ei? Olenko Suomessa hyviä Venäjän tutkijoita ollenkaan, kun emme moiseen asiaan osaa puuttua?

Väitän, että koko kysymys on väärin aseteltu – paristakin syystä. Ensinnäkin, hyvä Venäjän tutkija on Venäjän olojen asiantuntija.  Ei ole lainkaan sanottu, että suomalainen Venäjän tutkija tietää kuinka lasten huostaanotot tai eläkejärjestelmän rahoitus Suomessa on järjestetty. Ammattitaitoinen Venäjän yhteiskunnan tutkija voi auttaa suomalaisia ymmärtämään, miksi lähdekritiikki venäläisessä lehdistössä on paikoitellen olematon tai miksi jotkut erikoiselta tuntuvat teemat ovat siellä suosittuja. Mutta hyvä Venäjä-tutkija ei välttämättä ole hyvä Suomi-tutkija.

Toinen syy on, että jopa Venäjä-tutkijakin on ensisijaisesti tutkija. Ja koska venäjäntutkimus ei ole oppiaine, ollakseen arvostettu ja asiantunteva tutkija, henkilön on osattava keskustella oman tieteenalansa sisällä. Suomalaisetkin Venäjän tutkijat ovat ensisijaisesti taloustieteilijöitä, politologeja, metsätieteilijöitä tai sosiologeja ja vasta toissijaisesti oman erikoiskohteensa (Venäjän) tutkijoita. Pamfletteja tuottavat kirjailijat ovat nekin sarallaan naapurimaamme asiantuntijoita, mutta tutkimuksen kriteereihin kuuluu vertaisarviointi ja tieteellisissä julkaisuissa julkaiseminen.

Kolmas syy kumpuaa edellisestä. Hyvän tutkijan kuuluu pystyä popularisoimaan omat tutkimustuloksensa siten, että maallikotkin ymmärtävät mitä on tutkittu.  Mutta yhteydenpito tiedotusvälineisiin, läheiset kontaktit toimittajiin kotimaassa tai ulkomailla, tai yleisten väärinkäsitysten oikominen onnistuu vain hyvin harvalta hyvältäkään tutkijalta.  Siksi on perin kummallista olettaa, että suomalaiset Venäjän-tutkijat sankoin joukoin ryntäisivät Venäjän tiedotusvälineisiin analysoimaan Suomen oloja.

Julkisuuskuvan hallinta ja tiedottaminen sopii luontevimmin näiden alojen asiantuntijoille – ei akateemisille tutkijoille.

 

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit