Eurooppa-neuvoston kunnianhimoinen asialista

Tuesday, 22. March 2011     0 comment(s)
Tiia Lehtonen
Researcher - The European Union research programme

EU-johtajat kokoontuvat tämän viikon torstaina ja perjantaina Brysseliin päättämään niistä teknisistä yksityiskohdista, joilla Euroopan rahoitusvakausväline (EFSF) korvataan pysyvällä 500 miljardin euron Euroopan rahoitusmekanismilla (ESM) vuodesta 2013 alkaen. Maaliskuun 11. päivä pidetyssä epävirallisessa kokouksessa euroalueen valtion- ja hallitusten päämiehet pääsivät jo konsensukseen euroa koskevasta sopimuksesta, joka olisi tarkoitus hyväksyä loppuviikosta. Sopimus on osa koko unionin kattavaa vastausta valtionvelkakriisiin ja sen tavoitteena on euroalueen vakauden turvaaminen. Sopimuksessa suositellaan tiivistämään kansallisten politiikkojen koordinointia sellaisilla aloilla, joilla on ratkaiseva merkitys koko euroalueen kilpailukyvylle. Myös euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua aloitteeseen.

Edessä on siis koko joukko haastavia asiakysymyksiä, eikä yhteisymmärryksen saavuttamista kansallisten talouspolitiikkojen koordinointimekanismeista voida pitää itsestään selvänä. Sopimuksessa esitellään yhteensä neljä politiikkasektoria ja erillistä tavoitetta, jotka euroalueen tulisi saavuttaa. Nämä ovat: 1) kilpailukyvyn parantaminen, 2) työllisyyden tukeminen, 3) julkisen talouden kestävyyden varmistaminen, ja 4) rahoitusvakauden lujittaminen. Jäsenmaita on kehotettu mm. tarkistamaan veropolitiikkaansa, huolehtimaan eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydestä, käynnistämään työmarkkinauudistuksia sekä uudistamaan palkka- ja yritysveropolitiikkaansa.

Avainasemassa olevat kilpailukykyä lisäävät politiikka-alat kuuluvat kaikki kansalliseen toimivaltaan. Tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien toimien, keinovalikoimien ja käyttöönottoon liittyvien preferenssien variaatio on jäsenvaltioiden välillä kuitenkin huomattava. Ottaen huomioon, että kukin jäsenmaa saa päättää itse toimistaan tavoitteiden saavuttamiseksi, ei sitoumusten täytäntöönpanon yhdenmukaisuudesta tai osallistumismotivaation voimakkuudesta voida olla täysin varmoja. Kansalliset hyväksymismenettelyt tulisi saada päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Komissiolla on edessään vähintäänkin haastava työsarka valvoessaan sopimusten täytäntöönpanoa. Ilmassa on niin ikään tärkeä kysymys siitä, kuinka koko rahoitusmekanismi lopulta rahoitetaan. Maksetusta pääomasta, takuupääomasta ja takauksista koostuva pääomarakenne täytettäneen asteittain.

Kokouksen asialista on vähintäänkin kunnianhimoinen, eikä se valitettavasti rajoitu pelkästään talouspoliittisiin kysymyksiin. Myös Egyptin ja Libyan konfliktit (eteläinen naapuruus), Japanin katastrofi ja unionin alueella sijaitsevien ydinvoimaloiden stressitestien valmistelu vienevät runsaasti kokousaikaa. Lisäksi Eurooppa-neuvoston on tarkoitus nimittää uusi jäsen Euroopan keskuspankin johtokuntaan.

Yksi asia on kuitenkin varma: kaikki palaavat jälleen voittajina kotiin – ainakin kansallisiin parlamenttivaaleihinsa valmistautuva pieni Suomi. ”Tämä on ollut Suomelle tuloksellinen kokous. Vääntö oli tiukkaa, mutta saimme Suomen kannalta hyviä tuloksia aikaan”, totesi pääministeri Mari Kiviniemi maaliskuun kahdennentoista päivän eurohuippukokouksesta palattuaan (ks. VN 73/2011). Samankaltaista lausuntoa odotellessa!

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit