Turkilla on rahaa ja aikaa

Thursday, 20. December 2012     1 comment(s)
Hanna Ojanen
Visiting Researcher - The European Union research programme

Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoğlu aloitti eilisiltaisen esitelmänsä Paasikivi-Seurassa muistelemalla lämpimästi taannoisen Lapin-matkansa rauhaisaa ja mietiskelevää tunnelmaa. Helsingin kaupungintalon juhlasalin suuren joulukuusen suojassa pidetty esitelmä oli sekin joulunaikaan sopivasti tyyni ja sanomaltaan avokätinen.

Turkilla on rahaa, mutta Turkilla on myös aikaa.

Akateemisena puhujana Davutoğlu jäsenteli tottuneesti Turkin ulkopolitiikan vaiheita kolmen suuren käänteen, viiden periaatteen, kahden alaperiaatteen ja kolmen ulottuvuuden mukaan. Kymmenen viime vuotta, ministerin oman puolueen AKP:n hallituskausi, on ollut ulkosuhteissa taloudellisen menestyksen ja pehmeän politiikan kautta. Viholliset ovat muuttuneet jos eivät ystäviksi, niin ainakin potentiaalisiksi ystäviksi, ja Turkki on ottanut uudenlaisen paikan kansainvälisissä suhteissa alueellisesti ja globaalisti.

Kaikki kansainväliset järjestöt kiinnostavat nyt Turkkia. Niin, kaikki: päivän mittaan oli puhuttu Turkin kiinnostuksesta Arktista neuvostoa kohtaan (kukapa siitä ei olisi kiinnostunut) – mutta myös Itämeren maiden ja Pohjoismaiden yhteistyötä kohtaan. Alueellista turvallisuutta ei enää ole, Davutoğlu sanoi: nämäkin järjestöt ovat siis kaikille tai eivät kenellekään. Itämerelle katsoessaan Turkki on luonnollisesti jo ennättänyt yhteistyösuhteisiin Visegrád-maiden ja Tonava-komission kanssa.

Mutta entä EU? Sen jäsen Turkki ei ole, eikä puheessa erityisesti ilmaistu kiinnostusta saada jäsenyysprosessia vauhtiin. Molemmin puolin on tehty virheitä, ministeri totesi ja piirsi selkeän tilannekuvan: EU tarvitsee uutta, visionääristä johtajuutta – ja Turkkia. Ilman Turkkia EU on irrelevantti, poissulkeva, ja menettää johtoasemansa.

Turkilla on nyt vaurautta jaettavaksi asti, ja kyllä sitä jaetaankin. Tunnusluvut vilisivät: talouskasvu, ulkomaanedustustojen määrä, maat joissa ministeri itse on viime kuun aikana käynyt, mutta ennen muuta dollarit. Niitä riittää humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön erityisesti Somaliassa, Gazassa, Egyptissä ja Jemenissä. Turkkilainen rauhanrakennus voi olla varsin konkreettista, vaikkapa uuden parlamenttitalon rakentamista. Tulipa mainituksi myös Istanbulin kaupungin apu Mogadishun katujen puhdistamisessa. Avokätisesti otetaan vastaan myös Syyrian pakolaiset – ja otettaisiin tarpeen tullen vaikka koko Syyrian 22-miljoonainen kansa, ministeri sanoi.

Turkilla ei kuitenkaan ole vain rahaa vaan myös aikaa. Ministerillä itsellään oli aikaa puhua ja aikaa tavata Suomen turkkilaisia. Eikä ajankaan suhteen kyse ole aivan lyhyistä jaksoista. Tuskin kukaan vieras tätä ennen on lausunut 200-vuotiaan Helsingin kaupunginjohtajalle uskovansa, että pääkaupunki vielä juhlii 2000-vuotispäiväänsä. Mutta Turkissa ajatukset ovat tulevaisuudessa, valmistaudutaanhan siellä nyt vuoteen 2071 ja Manzikertin taistelun 1000-vuotispäivään.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discussion (1 comments)

20.12.2012, Toni Alaranta
 

Davutoglun maalailemaa ruusuista kuvaa Turkin uudesta ulkopolitiikasta voisi kritisoida esimerkiksi huomauttamalla että vuoden 2002 "zero problem" periaate naapureita koskien on muutunut "many problems" tilanteeksi, jossa Turkki on paitsi ajautunut riitaan Israelin ja Syyrian kanssa, myös suurelta osin menettänyt kyvyn toimia puolueettomana välittäjänä lähi-idässä.

Myös sinänsä hyväksyttävä pyrkimys kaataa Assadin diktatuuri Syyriassa sekoittuu ideologiseen pyrkimykseen rakentaa sunni hegemoniaa niin kotimaassa kuin lähialueillakin. Kuvaavaa on että mm. pääministeri Erdogan on nimittänt Assadin hallintoa nimen omaan alaviitti diktatuuriksi, samalla kun oman maan alevit leimataan harhaoppisiksi ei-muslimeiksi.

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit