Venäjä kansallistaa mediaansa kiireellä

Friday, 19. September 2014     0 comment(s)
Veera Laine
Research Fellow - The EU's Eastern Neighbourhood and Russia research programme

Venäläiset mediat ovat viime päivinä uutisoineet laajasti lakiehdotuksesta, joka rajoittaisi ulkomaiset omistusosuudet tiedotusvälineissä 20 prosenttiin. Samalla kiellettäisiin media-alan yritysten perustaminen ja omistaminen niiltä, joilla on voimassaoleva kaksoiskansalaisuus. Vedomosti-lehden mukaan lakialoitteen perusteluissa kerrotaan, että ulkomaalaiset voivat tällä hetkellä hallita tiedotusvälineitä, jolloin heillä on valta muovata julkista mielipidettä. Tämä taas vahingoittaa Venäjän kansalaisten oikeuksia. Suomeksi aiheesta uutisoi mm. Kauppalehti. Mikäli lakiehdotus menee läpi, odotettavissa on suuria muutoksia venäläiseen mediakenttään: monissa suurissa lehtitaloissa ulkomainen omistus on mainittua viidesosaa suurempi.

Aikaisemmin pienimuotoisia internet-medioita ja kansalaisjärjestöjä on painostettu muun muassa velvoittamalla niitä rekisteröitymään ”ulkomaiseksi agentiksi”, mutta nyt kehitteillä oleva laki ulottuu laajemmalle. Sen piiriin kuuluu suuria monikansallisia mediataloja, joiden hallinnassa on talouslehti Vedomostin ja Forbesin tai ilmaisjakelulehti Metron kaltaisia laajalevikkisiä julkaisuja. Lisäksi monet venäläiset omistajat kierrättävät omaisuutta ulkomaisten tilien kautta, mikä ei enää olisi mahdollista.

Tällä hetkellä vastaava rajoite on voimassa tv- ja radiokanavien osalta. Niiden ulkomainen omistus ei saa ylittää 50 prosenttia. TV-kanavat ovatkin jo lähes täysin valtiollisen kontrollin alaisia. Lehdistön – sekä painetun että internetissä julkaistavan – suhteen rajoitus olisi täysin uusi, ja saman tien paljon ankarampi. Lakiehdotuksen myötä lehdistöä olisi aiempaa helpompi hallita.

Lakiehdotus tietää ongelmia myös suomalaisille yrityksille. Sanoma-konserniin kuuluva Sanoma Independent Media on suurin yksittäinen mediayhtiö venäläisillä markkinoilla. Se julkaisee Venäjällä yli 50 nimikettä, joiden joukossa on muun muassa CosmopolitanHarper’s Bazaar, The Moscow Times, The St Petersburg Times sekä edellä mainittu Vedomosti. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2012 noin 80 miljoonaa euroa. Jos nyt suunnitteilla oleva laki hyväksytään, Sanoman täytyy järjestää koko toimintansa Venäjällä uudelleen.

Lakialoitteen sisältö on hämmentävä, mutta koko tapahtumassa on muutakin huolestuttavaa. Ensinnäkin lain valmistelu on hätkähdyttävän nopea prosessi: lakialoite käsitellään jo ensi viikolla duuman istunnossa. Mikäli hallitus asettuu tukemaan lakiehdotusta, mitä nyt pidetään hyvin todennäköisenä, se luultavasti hyväksytään muuttumattomana. RBK-uutispalvelun haastattelemat duuman edustajat pitivät mahdollisena, että laki säädetään jopa nopeutetulla aikataululla. Tämä kaikki siitä huolimatta, että itse lakiehdotuksen tekstiä ei edes ole ehditty lisätä duuman verkkopalveluun. Uusien lakien säätämisessä tai vanhojen lakien korjailussa ei ole Venäjällä aiemminkaan aikailtu. Esimerkiksi viimeisin lisäys lehdistölakiin, niin sanottu blogilaki, astui voimaan vajaan neljän kuukauden kuluttua lakiehdotuksen ensimmäisestä käsittelystä. Vahvistuva autoritäärisyys mahdollistaa nopean päätöksenteon, jossa presidentin allekirjoitus saa suuret voimat liikkeelle. Izvestijan mukaan nyt vireillä olevaan lakialoitteeseen on kirjattu tavoitteeksi, että se astuisi voimaan vuoden 2016 alusta lähtien, mutta sallisi siitä vielä vuoden mittaisen siirtymäajan jo olemassa oleville mediayrityksille.

Toinen huolestuttava piirre on se, miten lakialoitetta kommentoitiin venäläisessä mediassa. Moskovalaisen toimittajaliiton puheenjohtaja Pavel Gusev luonnehti lakiesitystä nykyisissä olosuhteissa johdonmukaiseksi. Hänen mukaansa se toteutuessaan vahvistaisi maan informaatioturvallisuutta. Venäjän valtakunnallisen toimittajaliiton puheenjohtaja Vsevolod Bogdanov asettui myös tukemaan ehdotusta, mutta toivoi samalla, että venäläisessä omistuksessa olevia medioita pitäisi tukea valtiollisesti. Bogdanovin kommentti kuvastaa aiheellista huolta. Mikäli lakiehdotus hyväksytään, sillä on vakavia seurauksia koko media-alalle, joka jo nyt painii taloudellisten ongelmien kanssa. Varsinkin yhä harvalukuisemmiksi käyvät, riippumattomat mediat raportoivat toinen toisensa jälkeen rahoitusongelmista.

Toimittajaliiton edustajien tuki lakialoitteelle kertoo paljon Venäjän median nykytilasta. Lakiehdotusta on mediassa kritisoitu vain nimettömästi. Venäjän media on ollut niin kauan vahvistuvan kontrollin alaisuudessa, että aito moniäänisyys on jo todella harvinaista. Kriittisten äänien vaikeneminen muodostaa todellisen uhan lehdistönvapaudelle. Varovaisuus on merkki itsesensuurista, josta on tullut venäläisessä tiedonvälityksessä arkipäivää.

Yksi lakialoitteen allekirjoittajista, Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja Vadim Dengin totesi esitystä perustellessaan: ”Joka hallitsee tietoa, hallitsee maailmaa.” Siksi valtaapitävät haluavatkin kansallistaa tiedonvälityksen, ja niin pian kuin mahdollista.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit