Mitä jos Suomi ja Ruotsi olisivat puolustusliitossa?

Monday, 20. October 2014     0 comment(s)
Charly Salonius-Pasternak
Senior Research Fellow - The Global Security research programme

Nopean virtuaalisen Ulko- ja turvallisuusvaliokunnan (UTVA) neuvonpidon päätteeksi Suomen merivoimille annetaan valmistautumiskäsky

Ruotsissa käynnissä oleva ulkomaiseen vedenalaiseen toimintaan liittyvä tiedusteluoperaatio on tärkeä muistutus siitä miten nykyistä syvempi Suomen ja Ruotsin välinen sotilaallinen yhteistyö voisi vaikuttaa maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, etenkin jos se johtaisi puolustusliittoon.

Tapahtumien yleiskulusta on hyvä kuva, ja merkit viittaavat siihen, että kyseessä on Venäjän valtion räikeä loukkaus Ruotsin suvereniteettia kohtaan. Venäjä on tietenkin kiistänyt tämän.

Suomessa viikonloppu ja aluksi hieman epäselvä tilanne saivat valtionjohdon pysymään hiljaa. Sunnuntaina Puolustusministeri Haglund kommentoi asiaa, sekä uutisissa että twitterissä.

Ruotsin puolustusvoimat jatkavat operaatiotaan, pyrkimyksenä varmasti todentaa ja identifioida loukkaava taho. 

Jo tänään tiedossa olevat tapahtumat tarjoavat kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden miettiä miltä tapahtumien kulku olisi voinut näyttää jos Suomi ja Ruotsi olisivat valtiosopimuksella sitoutuneet puolustusliittoon. Puolustusliitto ei tässä tarkoita yhteisiä asevoimia, vaan sitoumusta yhdessä suojata, torjua ja puolustaa toisiaan yhdessä harjoitettuja kansallisia puolustusvoimia käyttäen.

Koska kyseessä on vain spekulaatio siitä miten erilailla asiat olisivat voineet kehittyä, on alla oleva kerrottu tarinan muodossa.

Jo pari viikkoa sitten Suomen ja Ruotsin viranomaiset olisivat luultavasti vaihtaneet syvällisempää tietoa mahdollisesta mini-sukellusveneen tukialuksesta (NS Concord) kun se lipui Tukholman saariston ulkopuolelle. (jotain tietoa on varmaan vaihdettu jo nyt, lähes vuosikymmenen vanhan meritilannekuvayhteistyön puitteissa).

Viimeistään perjantai aamupäivällä Ruotsin ja Suomen puolustusvoimien tiedustelu- ja merivoimien edustajat olisivat olleet yhteydessä toisiinsa. Keskustelujen seurauksena Ruotsin puolustusministeri olisi ollut yhteydessä suomalaiseen virkaveljeen ja epävirallisesti tiedustellut millä aikataululla apua voitaisiin antaa. Nopean virtuaalisen Ulko- ja turvallisuusvaliokunnan (UTVA) neuvonpidon päätteeksi Suomen merivoimille annetaan valmistautumiskäsky.

Ulkovartioaluksena toimiva Hamina-luokan aluksen varastot täydennetään pikavauhtia ja osaamista täydennetään miehistön osalta. Katanpää-luokan aluksen päällikkö ja miehistö saavat käskyn valmistautua pikaiseen lähtöön Turusta. Parin muun valmistelun lisäksi Merivoimien erikoistoimintaosasto aktivoidaan, ja helikopterikuljetusta Tukholman saaristoon valmistellaan. UTVA kokoontuu kun Ruotsi perjantai-illalla virallisesti pyytää tukea.

Kaikki laajennetun UTVA-kokoukseen osallistuvat ymmärtävät että vaikka kyseessä on ainakin vielä suhteellisen rajoitettu tapahtuma, on tämä ensimmäinen ja sen takia erittäin merkittävä Suomen ja Ruotsin uuden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koetinkivi. Jos Suomi ei esiinny uskottavasti ja vakuuttavasti, sekä julkisuudessa että avunannossa, on puolustusliiton tulevaisuus merkittävästi heikompi.

Puolustusvoimien komentaja ja Puolustusministeri pohjustavat keskustelua. Puolustusvoimien komentaja kertoo miten Suomi on osallistunut operaatioon ja siitä mitä jatkovalmisteluja on tarpeen tehdä, riippuen poliittisista päätöksistä. Puolustusministeri kertoo myös mistä Ruotsin hallitus on keskustellut, osallistuttuaan kokoukseen virtuaalisesti.

Kokouksen päätteeksi Suomen puolustusvoimien edustajat aloittavat yhteisen suunnittelun ruotsalaisten kollegojen kanssa, siltä varalta että operaatiot jatkuvat pitkään, joka olisi haaste kestävyyden ja kattavuuden suhteen. Poliitikot sopivat yhteisistä sanamuodoista ja siitä mitä tehdään jos vieraan vallan alus löytyy. Nyt kukaan ei voi lipsua omalle linjalle puoluepoliittisten pisteiden keruun takia – on kyse niin Suomen kuin Ruotsin puolustamisesta.

Skenaario toivottavasti tuo esille sen, että Suomi-Ruotsi sotilaallinen yhteistyö joka johtaisi puolustusliittoon ei turvallisuuspoliittisesti olisi välttämättä yhtään helpompi kuin Nato-jäsenyys. Se voisi olla jopa haastavampi, kun Venäjän nykytoimet huomioon ottaen sillä olisi kiusaus kokeilla Suomen ja Ruotsin välisen puolustusliiton rajoja.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit