Välttääkö Suomi vastuuta Viron puolustuksesta?

Wednesday, 27. May 2015     3 comment(s)
Kristi Raik
Senior Research Fellow - The European Union research programme

Ylen hiljattain teettämän kyselyn mukaan suomalaiset kannattavat yhteistyön lisäämistä Viron kanssa monilla alueilla. Poikkeuksena pistää silmään puolustusyhteistyön tiivistäminen, jota kannattaa vain 31 prosenttia suomalaisista (mutta 67 prosenttia virolaisista). Näiden tulosten innoittamana A-studio nosti esiin Suomen väitetyn halun välttää joutumista puolustusvastuuseen Virosta. Aihe ansaitsee hieman perusteellisempaa tarkastelua.

1990-luvulla Euroopassa keskusteltiin eri vaihtoehdoista taata Baltian maiden turvallisuus. Yhtenä ehdotuksena nousi esiin ajatus siitä, että Pohjoismaat, etenkin liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi, voisivat ottaa vastuun Baltian maiden puolustuksesta. Ajatus sai jonkin verran kannatusta muun muassa Saksassa, missä alueellinen ratkaisu nähtiin vaihtoehtona Naton laajentumiselle, jonka pelättiin ärsyttävän Venäjää. Sen paremmin Viro kuin Suomikaan eivät innostuneet tästä ehdotuksesta lainkaan. Baltian maiden puolustaminen olisi ollut Suomelle ja Ruotsille liian iso taakka. Viro puolestaan pyrki integroitumaan mahdollisimman tiiviisti läntisiin turvallisuusrakenteisiin ja tavoitteli vahvinta mahdollista turvaa eli Nato-jäsenyyttä.

Baltian maiden liityttyä Natoon vuonna 2004 Suomen ei enää tarvitse olla huolissaan siitä, että se joutuisi Ruotsin kanssa ottamaan harteilleen Baltian maiden puolustuksen ylivoimaisen tehtävän. Mikäli Suomi päättäisi liittyä Natoon, jäsenyys toisi tietysti mukanaan velvollisuuden osallistua Baltian maiden puolustukseen – osana Natoa. Puolustusvastuu ei siis olisi Suomen tai Pohjoismaiden, vaan koko Naton harteilla. On ilmeistä, että Naton olisi helpompi puolustaa Baltiaa, jos Suomi olisi jäsen. Ja siksi on ilmeistä, että Viro mielellään näkisi Suomen liittyvän Natoon.

Suomen ja Viron kannoille on yhteistä se, että kumpikaan ei halua kahdenkeskisen puolustusyhteistyön korvaavan tai heikentävän Naton puolustusvelvoitetta Baltiassa. Niinpä Baltian maat ovat katsoneet, että Suomen ja Ruotsin mahdollinen osallistuminen Baltian ilmavalvontaan olisi tervetullut vain, mikäli se täydentäisi Naton toimintaa eikä korvaisi sitä. Sekä Viro että Suomi vakuuttelivat keväällä pidetyn Viron Ämarin ilmasotaharjoituksen yhteydessä, että kyseessä ei ollut Viron puolustuksen harjoittelu eikä Naton artikla viiden mukainen puolustusharjoitus. Nato menettäisi uskottavuutensa, jos se delegoisi puolustusvastuutaan ulkopuolisille valtioille.

Viron näkökulmasta kaikki Natoa täydentävä puolustusyhteistyö Suomen kanssa on tervetullutta. Suomessa yhteistyöhön on suhtauduttu varauksellisesti. Selitykseksi ei kelpaa Suomen haluttomuus ottaa vastuuta Viron puolustuksesta. Pikemminkin on kyse siitä, että rajaamalla yhteistyötään Naton ja sen jäsenmaiden kanssa Suomi asemoi itseään sotilasliittoon kuulumattomana maana ja varoo ärsyttämästä Venäjää. Yhtälö on hankala, sillä samaan aikaan Suomi pyrkii tiivistämään yhteistyötään Naton kanssa.

Kaiken kaikkiaan kysymys Baltian maiden puolustuksesta ei ole merkittävä tekijä Suomen Nato-kannan muodostuksessa. Suomalaisilla on monia muita, painavampia syitä puolustaa tai vastustaa Nato-jäsenyyttä – alkaen uhkakuvien ja turvallisuusympäristön uudelleenarvioinnista.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discussion (3 comments)

27.5.2015, Matti Blomqvist
 

Baltian maiden puolustaminen Naton toimesta ajaisi jo nykyisessä sopimuksellisessa tilanteessa Suomen ja Ruotsin varsin hankalaan tilanteeseen. Baltian tehokas puolustaminen vaatisi Suomen ja Ruotsin ilmatilan, aluevesien, lentokenttien ja satamien käyttämistä. Sitä tilannetta varten on olemassa sopimukset Naton kanssa. Hyökkääjän silmin katsottuna Suomi ja Ruotsi olisivat 'de facto' osana Natorintamaa ja satamiamme todennäköisesti kohdeltaisiin sen mukaisesti.

Näin asiaa tarkasteltuna sotilaallinen hyökkäys mihin tahansa Baltiaan todennäköisesti pakottaisi Suomen ja Ruotsin osaksi sotilaallista kriisiä, olimme Naton jäseniä tahi ei. Baltian puolustus ei siis ole millään tavalla yhdentekevä asia sen enempää Suomelle kuin Ruotsille.

29.5.2015, EERO SAARINEN
 

Arveletko, että Suomi olisi joutunut hyökkäyksen kohteeksi, jos ei sota alkanut 1.9.1939 ja tapahtumat Suomem suunnalla heijastusta siitä.Jos -nykyajassa alkaa sota, joka selvästi on uhka Venäjälle, eikö siis malli v. 1939 toistuisi. V. 1914, 1939
Venäjä ei ollut aloitteellinen vaan vedettiin mukaan ja sen seurauksena Venäjän toimet.Miten tällaisessa tilanteessa NATO-jäsenyys auttaisi tai vaikeuttaisi. Voisiko olla mallina taas "erillistoiminta" , mutta yhdessä NATOn kanssa ja miten Venäjä suhtautuisi, joutuisiko samanlaisiin toimenpiteisiin kuin esim v. 1944?

31.5.2016, Raimo Hynynen
 

Kun lähes vuosi on kulunut Kristi Raikin kirjoituksesta niin on saatu varsin paljon asiantuntijatietoa Baltian maitten puolustamisesta. Fakta on yksinkertaisesti se, että Baltian maihin tarvittaisiin monta prikaatia Naton joukkoja olemaan koko ajan läsnä, jotta maita voitaisiin puolustaa. RAND-tutkimuslaitoksen mukaan 7 prikaatia olisi riittävä määrä Venäjää vastaan. Siten tältä kirjoitukselta tipahtaa pohja pois, sillä tiedämme Natolla olevan nykyisin 2 prikaatia Euroopassa ja kaksi tulee lisää. Nekin lähinnä Naton Euroopan kaakkoiskulman puolustuksen vahventamiseen. Myös Suomen Ulkoministeriön teettämä selvitys kertoo tarkasti luettuna karua kieltä Baltian maitten puolustamisesta nykyisessä tilanteessa. Suomea ja Ruotsia tarvittaisiin Natoon jotta se voisi puolustaa Baltiaa. Käytännössä Suomi ei siirtänyt viime sotien aikana voimaa Baltian suuntaan. Virosta tuli vapaaehtoisista kuuluva joukko josta perustettiin JR200. Historian valossa, niin Suomella kuin Virolla riittää aivan riittävästi tehtäviä sodan aikana oman maan puolustamisessa jolloin vakinaisen armeijan prikaateja ei siirrellä alueelta toiselle. Jäljelle jäisi ilmavoimat. Ei vaan ole tietoa kuinka hyvin Suomen hornetit pystyvät suojautumaan venäläisiltä ilmatorjuntaohjuksilta tilanteessa jossa venäläiset olisivat välittömästi hyökkäyksen alkuvaiheessa ottaneet Virossa Suomenlahden etelärannan haltuun turvataaksen laivojensa kulun Kalingradiin. Tässä hieman konkretiaa mitä tilanne suuren kriisin/sodan aikana olisi.

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit