Transponderit Venäjän ulkopolitiikassa

Thursday, 11. August 2016
Katri Pynnöniemi
Senior Research Fellow - The EU's Eastern Neighbourhood and Russia research programme

Venäjä haluaa muiden uskovan, että Itämeren turvallisuustilanteen kiristymistä voidaan lieventää nappia painamalla. Nappia, joka Nato-maiden sotilaslentokoneissa on, mutta useimmista venäläisistä puuttuu. Keskustelun painopistettä muuttamalla Venäjä on hämärtänyt kuvaa Itämeren turvallisuustilanteen heikentymisen syistä.

Presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailun yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti, että keskinäisen epäluottamuksen kierteen katkaiseminen on mahdollista vain luottamuksen palauttamisen kautta. Niinistö puhui ”vahingon välttämisen tien” puolesta. Yhteinen sopimus ns. pimeiden lentojen kieltämisestä Itämerellä voisi olla pieni askel tähän suuntaan.[1]

Venäläiset sotilaslentokoneet ovat toistuvasti lentäneet Itämerellä tavalla, joka on johtanut vaaratilanteisiin. Esimerkiksi joulukuussa 2014 venäläinen sotilaslentokone aiheutti vaaratilanteen Gotlannin yllä.[2]Silloin Venäjän puolustusministeriö syytti Ruotsia ”juonittelusta”, ruotsalaisten vaatiessa Venäjää kytkemään transponderit eli tunnistuslaitteet päälle.[3]Tunnistuslaitteet mahdollistavat lentokoneen näkymisen siviililennonjohdossa käytettävissä tutkissa. Laitteen käyttö on pakollista siviililentoliikenteessä, mutta ei sotilaslentokoneissa. Venäjä on torjunut sitä kohtaan esitetyt syytökset toteamalla, ettei se ole rikkonut kansainvälistä lentoliikennettä koskevia säädöksiä, loukannut muiden maiden ilmatilaa tai vaarantanut siviililentoliikennettä.[4]

Nyt ei ole juonittelusyytöksistä tietoakaan, vaan Venäjä päinvastoin on tarttunut kaksin käsin ”Niinistön suunnitelmaksi” ristimäänsä aloitteeseen. Onko Suomen harjoittama ”aktiivinen vakauspolitiikka” siis vihdoinkin kantamassa hedelmää, vai mistä tässä oikein on kyse? Julkisuudessa esitettyihin kantoihin ja tulkintoihin perustuva analyysi ei luonnollisesti voi tuottaa täydellistä selvyyttä aiheeseen. Venäjän virallisten lausuntojen ja mediassa esitettyjen tulkintojen tarkempi erittely voi kuitenkin avata sitä kontekstia, johon ongelma on Venäjällä liitetty. Tämä puolestaan auttaa hahmottamaan Venäjän tavoitteenasettelua, vaikka sen ydin jäisikin paljastamatta.

Heti Kultarannan tapaamisen jälkeen Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu antoi ministeriönsä tehtäväksi valmistella ”ehdotus luottamusta lisäävien toimien järjestelmäksi Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseksi”.[5]Tiedotteessa tarkennetaan, että ”kehitetään hallinnollisia ja teknisiä toimia, mukaan lukien transpondereiden käyttöönotto Venäjän ilmavoimissa. Näin Itämeren maiden lentoturvallisuudesta vastaavat viranomaiset voivat tunnistaa kansainvälisessä ilmatilassa lentävät venäläiset lentokoneet”.[6] Mikäli myös Nato-maat ryhtyvät käyttämään tunnistuslaitteita lentäessään lähellä Venäjän rajaa Itämerellä, Venäjä on valmis käymään asiantuntijatason yksityiskohtaista keskustelua aiheesta, todetaan tiedotteen lopuksi. Tiedotteen kaksi keskeistä väitettä toistuvat Venäjän valtionjohdon puheissa sekä Venäjän mediassa esitetyissä tulkinnoissa.

Ensinnäkin, Venäjä ilmoittaa olevansa valmis ottamaan käyttöön transponderit eli tunnistuslaitteet sotilaslentokoneissaan. Venäjän median haastattelemien sekä nimettömänä pysyttelevien läntisten sotilasasiantuntijoiden mukaan venäläiskoneissa ei ole ko. tunnistuslaitteita kuin poikkeustapauksissa.[7]Määräyksen täytäntöönpano merkitsisi siis Venäjälle mittavaa investointia. Siitä miten tai milloin tunnistuslaitteet otettaan käyttöön Venäjän sotilaslentokoneissa ei ole julkisuudessa esitetty virallisia tai epävirallisia arvioita.

Toiseksi, tiedotteessa väitetään epäsuorasti, että Nato-maiden sotilaslentokoneet eivät kytke tunnistuslaitteita päälle Itämeren alueella lentäessään. Presidentti Putin totesi tämän suoraan Kultarannan lehdistötilaisuudessa sanomalla, että myös kaikkien Nato-maiden koneet lentävät Itämerellä pimeänä, vieläpä kaksi kertaa useammin kuin Venäjä.[8]Lehdistötilaisuutta seuraavan päivän iltauutisissa Putinin lausuntoa täydennettiin kertomalla, että vuodesta 2014 lähtien Nato-maiden lennot ”Baltian maiden ilmatilassa, Itämerellä ja Barentsin merellä” ovat kaksinkertaistuneet, käsittäen kahdeksasta kahteentoista lentoa viikossa.[9]Baltian maiden ilmatilan rinnastaminen Itämereen ja Barentsin mereen on ongelmallista, mutta kertoo selvää kieltä Venäjän sotilaspolitiikan taustaoletuksista.

Nato on reagoinut Venäjän väitteisiin todeten ne perättömiksi.[10]Naton esittämien tietojen mukaan Venäjän sotilaslentojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2013 tasosta. Venäjän mediassa ja valtiojohdon puheissa nämä seikat sivuutetaan. Näin voidaan vahvistaa mielikuvaa, jonka mukaan sekä Venäjän että Nato-maiden sotilaslennot aiheuttavat riskejä Itämeren lentoturvallisuudelle. Lisäksi sotilaslentojen määrää kuvaavien tilastojen avulla Venäjän ja Naton voimasuhteet Itämerellä käännetään päälaelleen. Olennaista on myös se, että Venäjän toimet Ukrainassa jätetään selitysten ulkopuolelle. Sen sijaan Venäjä kuvataan aktiivisesti rauhaan pyrkivänä toimijana, joka odottaa kumppanimaa Suomen tekemään ”Niinistön suunnitelmaan” Naton vastausta.[11]

Naton ja Venäjän yhteistyöneuvoston kokous ei tuonut varsinaisesti mitään uutta tähän aiheeseen. Seuraavan kerran asia oli esillä elokuun alussa, kun Venäjä uudisti kutsun ”Euroopan sotilaallis-poliittista tilannetta” [12]koskeviin konsultaatioihin. Alun perin tunnistuslaitteiden käyttöönottoa koskenut ’suunnitelma’ oli näin saanut lisää ulottuvuuksia. Venäjä toisti kutsun yhteydessä aikaisemman kantansa, että se on valmis vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti toimiin lentoturvallisuuden parantamiseksi. Myös Suomi ja Ruotsi saivat kutsun keskustelemaan lentoturvallisuudesta Itämerellä sekä ”molemminpuolisista huolenaiheista koskien sotilaallisia toimia rajan lähellä olevilla alueilla”.[13]Kiinnostavaa on, että Venäjän ehdotukseen sisältyy aloite Nato–Venäjä-neuvoston alaisten työryhmien uudelleentarkasteluksi. Nato on aiemmin linjannut, että Nato–Venäjä-neuvosto toimii jatkossa kanavana poliittisen dialogin käymiseksi Venäjän kanssa.[14]

Analysoitujen tekstien perusteella voidaan päätellä ainakin se, että Venäjä on taitavasti ohjannut kansainvälisen yleisön huomion ”transpondereiden molemminpuoliseen käyttöönottoon” ja sitä kautta koko keskustelun sivuraiteille. Näissä puitteissa käytävä keskustelu hämärtää kuvaa Itämeren turvallisuustilanteen heikentymisen syistä – mikä lienee ollut Venäjän tarkoituskin.

Tekstiä on muutettu 22.8. tarkentamalla venäläisten alkuperäislähteiden suomennoksia.



[5] Venäjän puolustusministeriön tiedote, 2.7.2016, 14:03, http://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12088987@egNews.

[6] Venäjän puolustusministeriön tiedote, 2.7.2016, 14:03, http://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12088987@egNews.

[7] Venäläisen Vzglyad-lehden haastatteleman sotilasasiantuntijan mukaan venäläisissä sotilaslentokoneissa ei ole tunnistuslaitteita kuin poikkeustapauksissa. Esimerkkinä mainitaan Venäjän vuonna 1994 tekemä sopimus Liettuan kanssa, jossa määriteltiin käytännön säännöt Neuvostoliiton joukkojen vetämiselle Euroopasta. Sopimuksen solmimisen jälkeen Venäjä asensi tunnistuslaitteet kolmeen AN-26 koneeseen. Vzglyad, 13.7.2016, 22:15, http://www.vz.ru/politics/2016/7/13/821299.html.

[8] Putin sanoi lehdistötilaisuudessa 1.7.: ”Muistutan, että eivät pelkästään venäläiset koneet lennä Itämeren yllä kytkemättä tunnistuslaitteita päälle, mutta myös kaikkien Naton jäsenmaiden lentokoneet tekevät samaa. Nato-maiden lentokoneet lentävät Itämeren yli kaksi kertaa useammin ilman tunnistuslaitteita kuin Venäjän koneet. Se ei ole meidän keksimämme luku, se on tilasto”. https://www.youtube.com/watch?v=IG1Do2zYkrg; RT:n juttu toistaa Putinin väitteen 2.7.2016, 14:50,https://www.rt.com/news/349299-russian-aircraft-baltic-transponders/.

[9]Vesti.ru, 2.7.2016, 21:14, http://www.vesti.ru/doc.html?id=2771855.

[10] Reuters, 15.12.2014, 13:08, http://www.reuters.com/article/us-sweden-russia-airplane-idUSKBN0JT1HK20141215; Naton pääsihteeri Stoltenberg sanoi Nato–Venäjä-neuvoston kokouksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Naton komennuksella lentävät sotilaskoneet käyttävät rutiininomaisesti transpondereita, mutta Nato-maiden käytännöt harjoituslennoilla ja operatiivisesti saattavat vaihdella. "I would also like to underline that we are constantly looking into how we can make sure that the way we conduct our exercises and our military activities are done in the most predictable and safe way, meaning that NATO planes routinely fly with the transponders on when they fly under NATO command in Europe. Different NATO allies have different practices, partly related also to exercises and some different operational reasons for not always turning the transponders on. Regardless of this, it is important to sit down, to look into the issue, and to find out how we can enhance air safety, especially in the Baltic region”. http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_134102.htm.

[12] Venäjän puolustusministeriön tiedote, 1.8.2016, 10:39.http://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12091373@egNews.

[13] Venäjän puolustusministeriön tiedote. 1.8.2016, 10:39. http://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12091373@egNews. Venäjän apulaispuolustusministeri Anatoli Antonovin ulkomaisille sotilastarkkailijoille järjestetyn tiedotustilaisuuden oheismateriaali, joka on julkaistu Venäjän puolustusministeriön lehdistötiedotteen yhteydessä.

[14] Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin lehdistötilaisuus, 13.7.2016, 21:55, http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_134102.htm.

Texts reflect the opinions of the individual authors