Obaman nuorentavasta vaikutuksesta

Friday, 7. November 2008     0 comment(s)
Hanna Ojanen
Visiting Researcher - The European Union research programme

Obama-innostus on ajoittain ihan liikuttavaa – hänen kannatuksensa Euroopassa on varmaan tällä hetkellä korkeampi kuin yhdenkään eurooppalaisen poliitikon. Eipä ihme, jos poliitikot nyt yrittävät kilpaa tunkea Obaman sädekehään tai saada jotain sanottua sillä varjolla, että Obama on tullut valituksi. Joitakin kommentteja olisi voinut jättää väliin, toiset taas kertovat varmasti enemmän kommentoijasta kuin kommentoitavasta. Kuten nyt Sarkozyn aamun sarastuksessa kirjoittama ja romanttisuudessaan jotenkin sulkakynältä tuoksuva onnittelukirje. Tai Medvedevin ”Kaliningradista kyllä sitten pesee” –kommentti, mistä taisi onnittelupuoli jäädä epähuomiossa pois. Ja erityisesti Berlusconin tölväisy komeasta ja ruskettuneesta nuorestamiehestä – mahtoiko olla perua vaikka Costa Smeraldalla saadusta auringonpistoksesta.

Jopa Euroopan komissio tuntuu äkkiä nuorentuneen. Se otti juuri reippaan otteen kansainväliseen politiikkaan suosittelemalla jäsenmaille Venäjä-neuvottelujen uudelleenaloittamista. Talouskriisin mainingit ovat tuoneet rannalle myös ylikansallissävyisiä aloitteita, jotka olivat ajelehtineet pitkään ulapalla ilman kenenkään suurempaa kannatusta. Mahtaneeko komissio haluta myös käyttää tilaisuutta hyväkseen tuodakseen itseään esille yhtenä, hymyilevänä ja pysyvänä naamatauluna yleensä kasvoiltaan niin vaihtuvassa EU:ssa? Puheenjohtajuuden vaihtumiseen Ranskalta Tšekille ei ole kahta kuukauttakaan. Komission vaihtumiseen on vielä jonkin aikaa; nykyinen komissio ehtii vielä valokuvaan Obaman kanssa.

Kaikkea tätä on viihdyttävää seurata. Mutta mikä muuttuu oikeasti?

Uudet EU-Yhdysvallat –suhteet vaativat muutakin kuin uuden Amerikan: ne vaativat myös uuden Euroopan. Kuinka pitkälle Eurooppa pääsee tällä innolla ja näillä eväillä? Miten käy henkilövalinnoissa ensi vuonna, kun komissio vaihtuu?

Eurooppa ei kertaheitolla nuorru eikä verry. Ajatusleikkiä kuitenkin voisi käydä sillä, kuka voisi muuttaa EU:n imagon yhtä selkeästi ja kirkkaasti kuin Obama on muuttanut Yhdysvaltain imagon. Millainen ihminen EU:n johdossa antaisi samalla tavalla toivoa paremmasta ja uutta innostusta niille, jotka epäilevät Euroopan päämääriä ja kykyjä? Kenties jonkin syrjityn vähemmistön edustaja? Tuskin kuitenkaan; ulkoa katsellen Eurooppa on luontaisesti kirjava ja vähemmistöt ja enemmistöt heittävät paikkaa maasta toiseen siirryttäessä. Suurin muutos olisi varmasti se, että EU:n johtoon valittaisiin jonain kauniina päivänä henkilö, jolla ei olisi erityistä kansallista identiteettiä, vaan joka edustaisi jonkin tietyn valtion sijasta koko unionia. Se ainakin nuorentaisi Euroopan uudenlaiseen alkuun.

Texts reflect the opinions of the individual authors

Discuss the topic

Personal information
Name  
Email  
URL  
Comment
  Submit