ASEM-yhteistyön mahdollisuudet Suomelle

By invitation only
Antti Kuosmanen Antti Kuosmanen
Aila Paloniemi Aila Paloniemi
Anita Kelles-Viitanen Anita Kelles-Viitanen
Hanna Skelly Hanna Skelly
Satu Mäki-Lassila Satu Mäki-Lassila
Silja Keva Silja Keva

Wed 16.10.2013 at 15:00-17:30
Pikkuparlamentti
Arkadiankatu 3

Aasian ja Euroopan maiden välinen ASEM-dialogi tarjoaa puitteet laaja-alaiselle vuoropuhelulle 48 eurooppalaisen ja aasialaisen valtion välillä. Monipuolisesta osallistujarakenteestaan huolimatta järjestelmää on moitittu tehottomaksi, ja sen kykyä etsiä ratkaisuja osapuolten välisiin keskeisiin kiistakysymyksiin on pidetty heikkona. Minkälaisia tavoitteita Suomen kannattaisi ajaa kattavan ASEM-dialogin kautta? Miten Suomi uudistaisi järjestelmää sen tehokkuuden turvaamiseksi ja miten siihen sisältyvää parlamenttien välistä yhteistyötä (ASEP) voitaisiin hyödyntää paremmin?

Ohjelma:

Avaus: seminaarin puheenjohtaja Teija Tiilikainen, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti

ASEM-prosessin haasteet
Johan Schalin, yksikön päällikkö, Aasian ja Oseanian yksikkö, ulkoasiainministeriö

ASEP – parlamentaarinen yhteistyö
Aila Paloniemi, Suomen ASEP-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja

Kansalaisyhteiskuntavaikuttaminen ASEM-dialogissa
Anita Kelles-Viitanen, puheenjohtaja, Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumin Suomen verkosto

Suomalainen osaaminen ASEM-yhteistyössä; Metsä
Hanna Skelly, johtaja; metsä, ympäristö ja uusiutuva energia, Teollisen yhteistyön rahasto FINNFUND

Suomalainen osaaminen ASEM-yhteistyössä; Opetus
Satu Mäki-Lassila, neuvotteleva virkamies, kansainvälisten asiain sihteeristö, opetus- ja kulttuuriministeriö

Miten edistetään demokratiaa ASEM-ASEP-dialogin kautta?
Silja Keva, yliopisto-opettaja, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto

Tiivistelmä tilaisuudesta

Seminaari kokosi yhteen suomalaisia ASEM-yhteistyöhön eli Euroopan ja Aasian väliseen dialogiin osallistuvia tahoja. Avauspuheenvuoron jälkeen seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja: ASEM-prosessin haasteista yleisesti, ASEP-parlamentaarisesta yhteistyöstä, kansalaisyhteiskuntavaikuttamisesta ASEM-dialogissa, suomalaisesta osaamisesta ASEM-yhteistyössä ja lopuksi demokratian edistämisestä ASEM-ASEP-dialogissa.

Seminaarissa puhetta johtanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen korosti avauspuheenvuorossaan, että asiantuntijoiden on aika ajoin tärkeää tarkastella ASEM-yhteistyötä ja sitä, vastaako yhteistyö yhä tarkoitustaan. ASEM-dialogin tarkoitus on Aasian ja Euroopan keskinäisen yhteistyön ja ymmärryksen tiivistäminen. Se toimii myös vastapainona Aasiaan ja Yhdysvaltojen väliselle keskustelulle. Osaltaan yhteistyö on vastannut sille asetettua tarkoitusta, vaikka sisällölliset kysymykset ovat välillä jääneet institutionaalisten kysymysten varjoon. Tarkasteltaessa ASEM-yhteistyötä on tärkeää muistaa, että sen tulisi tavoittaa hallitusten lisäksi myös parlamentit ja kansalaisyhteiskunnan tarjoten mahdollisuuksia laajemminkin yhteiskunnalle ja liike-elämälle.

Ulkoasiainneuvos Antti Kuosmanen ulkoministeriön Aasian ja Oseanian yksiköstä pureutui esityksessään ASEM-prosessin haasteisiin. Keskeisinä ongelmina nähdään epämuodollinen rakenne, kokoonpanon epäselvyys, alueiden epäsymmetria ja ASEM:n näkymättömyys. Epämuodollisuudella tarkoitetaan ASEM:n löyhää rakennetta: ASEM on käytännössä sarja kokouksia ilman sihteeristöä tai toimeenpanokoneistoa. Päätösten ollessa korkeintaan poliittisesti velvoittavia, niiden seuranta on hankalaa. Kokoonpanon epäselvyydellä viitataan keskusteluihin siitä, kenen kuuluisi tai kuka saa ottaa osaa ASEM-yhteistyöhön. ASEM:n tarkoitus on toimia alustana Aasian ja Euroopan väliselle keskustelulle, mutta aina ei ole selkeää ketä mukaan tulisi kutsua. Aasia ja Eurooppa ovat alueina epäsymmetrisiä. Euroopalla on yhteinen instituutio EU, jonka kautta Euroopan maat edesauttavat ASEM-kokousten päätelmien toimeenpanoa. Aasian mailla ei ole vastaavan kaltaisia instituutioita. ASEM-yhteistyön näkymättömyys yleisölle vähentää sen painoarvoa.

Mainitut ongelmakohdat eivät kuitenkaan tarkoita, että ASEM olisi epäonnistunut. Näin on haluttu menetellä ja mainitut ongelmakohdat ovat toisaalta ASEM:n vahvuuksia. Huomattavaa on, että ASEM:n joustavan ja epämuodollisen luonteen vuoksi osallistuminen huippukokouksiin on ollut korkeatasoista ja keskustelut niissä on koettu merkityksellisiksi. Yleisesti ottaen intressi Aasian ja Euroopan väliseen yhteistyöhön on olemassa ja ASEM-maiden johtajat tapaavat toisiaan myös kokousten ulkopuolella.

Kansanedustaja ja Suomen ASEP valtuuskunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi esitteli parlamentaarista yhteistyötä ASEM:ssa. ASEM:ssa toimiva parlamenttien välinen yhteistyöelin ASEP tarjoaa hyvät mahdollisuudet Aasian ja Euroopan poliittisten päättäjien välisen yhteistyön edistämiseen, sillä se tarjoaa osallistujamaille laajat poliittiset verkostot. Poliittisen näkemystenvaihdon lisäksi ASEP toimii kanavana edistää kulttuuriin, kauppasopimuksiin, kansalaisyhteiskuntaan ja kehitysyhteistyöhön liittyviä asioita.

Toiminnassa on silti edelleen haasteita. Siihen kaivattaisiin jatkuvuutta ja Euroopan mailta lisää aktiivisuutta. Kuten ASEM myös ASEP on luonteeltaan epämuodollinen. Koska sihteeristöä ei ole, jokainen puheenjohtajamaa aloittaa käytännössä työn alusta. Sihteeristöä ASEP ei tarvitse, mutta asioiden valmisteluun ja seurantaan tarvittaisiin pieni virkamies- tai poliittisen tason ryhmä. Aasian maat ovat olleet Euroopan maita aktiivisempia ASEP-osallistujia, ja vaarana on että Euroopan parlamenttien vähäinen osallistuminen antaa väärän kuvan maan osien välisten suhteiden tärkeydestä.

Suomen eduskunta on pyrkinyt omalla toiminnallaan edistämään ASEP-yhteistyötä. Suomen aloitteesta hyväksyttiin vuonna 2010 suositus toiminnan tehostamiseksi ja työn jatkuvuuden vahvistamiseksi jäsenmaiden parlamenteissa. Suomi on toiminut tässä esimerkkinä perustamalla pysyvän ASEP-valtuuskunnan. Suositus ei ole kuitenkaan johtanut monessa muussa maassa konkreettisiin toimenpiteisiin.

Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumin Suomen verkoston puheenjohtaja Anita Kelles-Viitanen esitteli kansalaisyhteiskuntavaikuttamista ja sen haasteita ASEM-dialogissa. ASEM:ssa toimii yli 200 kansalaisjärjestön ja -liikkeen verkosto AEPF, joka perustettiin vuonna 1996 vaikuttamaan Aasian ja Euroopan maiden ministerikokouksiin. Verkoston tarkoituksena on kansalaisten elämänlaadun ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. AEPF:n mukaan talouden globaali kehitys ei saa jyrätä luonnon kestokyvyn, sosiaalisten, taloudellisten tai kansalaisoikeuksien yli. AEPF:llä on neljä pääteemaa: rauha ja turvallisuus, taloudellinen oikeudenmukaisuus, demokratia ja ihmisoikeudet sekä ympäristöoikeudenmukaisuus. Näitä teemoja AEPF haluaa pitää esillä ASEM:ssa ja toivoo ASEM:n ottavan kantaa teemoihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.

AEPF:n vaikutusmahdollisuudet ASEM:ssa ovat olleet melko vähäiset. AEPF saa tietoa kokouksien teemoista ja käsiteltävistä asioista liian myöhään, jos lainkaan. Lisäksi ASEM-kokouksissa käsiteltävät teemat ovat hyvin laajoja ja osin fokusoitumattomia. ASEM:n tulisi Kelles-Viitasen mukaan ottaa mallia YK:sta tai Afrikan Kehityspankista siinä, mitä tulee kansalaisjärjestöjen osallistumiseen. Vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista huolimatta AEPF on toiminnallaan pystynyt haastamaan ASEM:n toimintaa tekemällä sen prosesseista osallistavampia ja demokraattisempia. Lisäksi AEPF pyrkii tukemaan kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia jäsenmaissaan.

Johtaja Hanna Skelly Finnfundista esitteli edustamansa yhtiön silmin suomalaisen metsäosaamisen hyödyntämistä ASEM-yhteistyössä. Teollisen yhteistyön rahasto - Finnfund Oy on valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa lainaa ja pääomia sellaisiin yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä, joissa on suomalainen intressi. Paitsi pääomia ja rahoitusta, Suomi voi tarjota Aasian maille metsäalalla myös osaamista. Suomessa on osaamista suunnittelun ja hyvän hallinnon saralla. Ne ovatkin ensiarvoisen tärkeitä sektoreita vakaan toimintaympäristön ja yhteisten pelisääntöjen kehittämisessä. On myös metsäyhtiöiden edun mukaista tukea hyvää hallintoa, sillä huono hallinto vääristä markkinoita ja laiton metsänkäyttö heikentää koko sektorin mainetta. Myös metsään liittyvä laitteistojen ja teknisen kehittämisen osaaminen on Suomessa vahvaa lähtien perinteisistä metsänhoidon ja mekaanisen metsäteollisuuden laitteistoista kemiallisen metsäteollisuuden tuotantolaitteistoihin. Suomen tarjoamassa teknologiassa on huomioitu ympäristönäkökohdat ja tuotantotehokkuus. Osaamisen tarjoaminen muualle on myös Suomen etu. Oma teollisuutemme on murroksessa ja innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan kattavuuden säilyttämiseksi.

Neuvotteleva virkamies Satu Mäki-Lassila opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asiain sihteeristöstä kertoi vuonna 2006 ASEM:n puitteissa aloitetusta koulutusyhteistyöstä. Toisin kuin ASEM:ssa yleensä, koulutusyhteistyöllä on pysyvä sihteeristö, jota isännöi yksi maa neljä vuotta kerrallaan. Korkeakoulutus on ASEM:n hallitusten välisen koulutusyhteistyön keskiössä. Viimeisimmän koulutukseen liittyvän ministerikokouksen teema liittyi tutkintojen tunnustamiseen ja korkeakoulutuksen laadun varmentamiseen. Aasiassa korkeakoulututkintojen tutkintojen kirjo on laaja ja laatu vaihtelee, eikä Aasiassa vielä ole omaa alueellista yhteistyötä korkeakoulututkintoihin liittyen. On toivottavaa, että ASEM:n tukemana Aasiassa voidaan saavuttaa parempaa yhteistyötä korkeakoulutuksessa. Tutkintojen vertailtavuus tekisi opiskelijaliikkuvuudesta tasapainoisempaa. Tällä hetkellä opiskelijoita liikkuu Aasiasta Eurooppaan enemmän kuin toiseen suuntaan.

ASEM-koulutusyhteistyössä ongelmana on poliittisen sitoutumisen vähäisyys EU:n puolelta. Monet EU-maat panostavat voimakkaasti kahdenvälisiin suhteisiin Aasian maiden kanssa. ASEM-koulutusyhteistyön lisäarvo suhteessa kahdenvälisiin suhteisiin vaihtelee. Pienissä maissa, esimerkiksi Virossa ASEM:n antamia mahdollisuuksia arvostetaan enemmän kuin suurissa maissa, joissa on enemmän resursseja panostettavaksi kahdenväliseen yhteistyöhön.

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen Sija Kevan mukaan ASEP tarjoaa mahdollisuuden demokratian edistämiseen jäsenmaissa esimerkiksi ottamalla myös epädemokraattiset maat yhteistyön piiriin. Prosessin puitteissa maat käyvät keskusteluja demokratiasta ja demokraattisista arvoista. Tämän toivotaan heijastuvan kansalliseen keskusteluun jäsenmaissa. Epädemokraattisten maiden on ASEM-yhteistyöhön osallistuessaan myös mukauduttava demokraattisiin malleihin ja toimintatapoihin. Monesta maasta ASEP:ssa on edustettuna vain hallituksen näkökulma ja näin ollen ASEP:ssa kyseessä olevat maat tulevat ”kansainvälisen opposition” eteen ja ovat pakotettuja keskustelemaan myös teemoista, joista mahdollisesti omassa maassa ei keskustella.

Paneelikeskustelussa seminaarin lopuksi vielä syvennettiin jo käytyä keskustelua. Dialogin tehostamisideoina suositeltiin muiden muassa ASEP-päätelmien esittämistä ASEM-huippukokouksissa ja ja kansalaisyhteiskunnan ottamista tiiviimmin mukaan prosessiin.