Stoltenbergin raportti: kohti tiiviimpää yhteistyötä Jäämerellä?

Keskiviikkona, 11. helmikuuta 2009     1 kommentti(a)
Lotta Numminen
tutkija
Kansainvälinen ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka -tutkimusohjelma

Norjan ulkoministeri Thorvald Stoltenbergin maanantaina julkaistussa raportissa ehdotetaan entistä tiiviimpää Pohjoismaiden välistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Raportti rohkaisee kaikkia Pohjoismaita uudenlaiseen yhteistyöhön Jäämeren alueella.

Stoltenberg ehdottaa raportissaan, että kaikki pohjoismaat ottaisivat osaa Islannin merialueiden ilmavalvontaan. Tämä ehdotus on saanut osakseen huomiota tiedotusvälineissä.

Raportissa on kuitenkin myös muita, arktista aluetta koskevia kiinnostavia yhteistyöaloitteita.

Meriliikenne tulee lisääntymään Jäämerellä ilmastonmuutoksen aiheuttaman merijään sulamisen takia. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa alueella liikkuu niin öljytankkereita kuin turistiristeilijöitäkin. Stoltenberg ehdottaa, että Pohjoismaat aloittaisivat Jäämeren valvontaan liittyvän yhteistyön. Kasvavan laivaliikenteen takia pelastus- ja etsintätoimet sekä niiden koordinointi tulevat olemaan valtava haaste, mihin Pohjoismaat voisivat vastata yhteisvoimin. Suomeakin pitäisi lähialueemme ympäristön ja matkustajien turvallisuus kiinnostaa.

Jäämeren alueella toimimiseen tarvitaan myös uutta arktista teknologiaa. Raportin mukaan teknologiaa, kuten jäänmurtajakapasiteettia, tulisi kehittää yhteispohjoismaisin voimin. Suomella tätä arktista osaamista on.

Stoltenbergin ehdotuksen mukaan Pohjoismaiden välisen yhteistyön tulisi näkyä myös arktisen neuvoston toiminnassa. Yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi luonnonvarojen käyttöönoton ja ympäristön suojelemisen yhdistämisessä. Ehdotus vaikuttaa erinomaiselta: Pohjoismaiden yhteisen äänen käyttäminen neuvostossa toisi niille lisää painoarvoa samassa neuvottelupöydässä Venäjän, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Siten Suomi, Ruotsi ja Islanti, jotka ovat arktisia valtioita mutta eivät kuulu Jäämeren viiden rantavaltion joukkoon, säilyttäisivät keskeisen roolinsa arktisessa päätöksenteossa.

Stoltenbergin raporttiin liittyvä virallinen keskustelu jatkuu viimeistään pohjoismaisten ulkoministerien kokouksessa Reykjavikissa keväällä. Sitä ennen Suomen kannattaa asemoida itsensä tarkemmin Jäämeren uuden tilanteen suhteen.

 

Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Keskustelu (1 kommenttia)

11.2.2009, Juhani Harjunharja
 

Stoltenbergin kolmentoista kohdan ohjelma vaikutti ensilukemalla lähinnä sotilaan päiväkäskyltä, niin militaristinen tuo oli painotukseltaan. Muutoksiahan maailman menoon tietenkin tulee koko ajan, mutta kyllä allekirjoittaneesta tämä ohjelmaraami on sotilaspoliittiselta osaltaan yliampuva: ei kai me sentään sotimaan olla menossa?

Olemme kymmenien vuosien ajan tottuneet siihen, että pohjoismaiden ministerien asialistat ovat yleensä siviiliasiavoittoisia, mutta tämän uuden hallituksemme (porvarihallitus) aikana asilistat ovat alkaneet vaikutaa enenevässä määrin militarististarvehakuisilta "täsmäpommeilta". Osittain tämä satta olla G.W. Bushin lanseeraman "terroristisodan" peruja, mutta kaipa porvarismiesten ja -naisten mielen maisemat tarvitsevat tällaista sota-asiain testosteroniannosta, että elämä ei vaikuttaisi liian rauhalliselta ja yksitotiselta. Veren puna on voimakas väri, ehkä se houkuttaa joita kuita. Mene ja tiedä, mutta pyssyuskovaisuuden luja ote vaivaa nyt pohjoismaiden porvaristoa.

On kuitenkin niin, että "se joka tuulta kylvää, se pian myrskyä niittää", joten soisin nyt kaikilta, myös arvon porvareilta ihan oikeaakin harkintaa noiden pyssyliittojen mielekkyyksien suhteen. On meillä sentään runsaan kuudenkymmenen vuoden takaa sen verran varoittavaa historiaa, jonka luulisi hiukan stoppaavan "tulisieluisimpiakin".

Juhani Harjunharja
Utsjoki

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä