Venäjä glamourin aikakauden jälkeen

Perjantaina, 13. maaliskuuta 2009     1 kommentti(a)
Vadim Kononenko
tutkija - EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma

Yksi kummallinen merkki muutoksesta on nähtävissä Venäjän kiiltäväpintaisissa aikakauslehdissä, jotka suosittelevat nyt uusia tyylejä – halpaa, yksinkertaista ja siistiä. Tämä uusi trendi korvaa 2000-luvun hohdokkaan tyylin, joka oli loistoa, kalliita autoja ja merkkituotteita. Taloudellisten koettelemusten aikana italialainen haute couture menettää suosiotaan. Nyt Venäjän keskiluokka opettelee ansaitsemisen ja kuluttamisen sijaan omistamisen ja säästämisen periaatteita.

Viimeisten arvioiden mukaan työttömien määrä Venäjällä kasvaa kolmesta miljoonasta kymmeneen miljoonaan tämän vuoden loppuun mennessä. (Vedomosti 11.3.2009) Suuri osa tulevista työttömistä on toimistotyöntekijöitä, nuoria pankki- ja mainosalan ammattilaisia, jotka kärsivät nyt pahasti talouskriisistä.

Toinen työttömien joukko tulee teollisuusalalta – metalli- ja energia-aloilta, joiden on täytynyt mukautua Venäjän viennin laskeviin hintoihin.

Kolmas ryhmä on työn perässä Venäjän naapurimaista –Ukrainasta, Moldovasta, Kaukasukselta ja Keski-Aasiasta – tulleet maahanmuuttajat, jotka ovat suurin toivein vasta muuttaneet Venäjälle ja työllistäneet itsensä rakennustyöntekijöinä, katujen siivoojina ja kauppiaina.

Työttömyyden yhtäkkisellä kasvulla on tietenkin taloudelliset seurauksensa, mutta Venäjän talouskasvun aikana ilmaantui myös ideologinen seikka, joka liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen konsensukseen.

Niin kauan kuin fragmentoituneen yhteiskunnan eri ryhmät organisoituvat verkostoiksi ja yhteenliittymiksi, epävakaisuuden riski on suhteellisen matala. Kun nämä keskinäiset linkit katkeavat talouden kriisin aikana, yhteiskunnallisen epävakauden mahdollisuus kasvaa.

Venäjä ei ole erilainen yhteiskunta kuin muutkaan, joita taloudellinen taantuma on koetellut. Toistaiseksi ihmisten on erittäin vaikea noudattaa muotigurujen uusia neuvoja. Jos venäläinen oligarkki ei ostakaan taas uutta Bentleytä, niin kuinka monta rekkakuskia menettäisi työnsä tai minkä verran liikenteen tarkastajan tulot vähenisivät?

Ja kuinka paljon jonot Suomen ja Venäjän rajalla lyhenisivät?

Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Keskustelu (1 kommenttia)

16.3.2009, Juhani Harjunharja
 

"Siperia opettaa", sanoi se entinenkin pääministeri, kun Suomi lamaan syöksyi - hänen ohjastamansa hallituksensa johdolla. Venäjä on nyt totutellut valtiokapitalismin jälkeistä markkinakapitalismia runsaan vuosikymmenen. Samalla pääomien kansainväliset verkostot ovat sulkeneet tätäkin maata globaaliin kapitalismiin, tähän ultraliberalismin syleilyyn, joten nyt sitten harrastetaan yhteistä maailmanlaajuista lamaa. Koetaan "yhteinen vihollinen", vaikka sitä ei viholliseksi taideta juuri nyt vielä ymmärtääkään. Mutta kovasti tuo "yhteinen vihollinen" näyttäisi maita "yhdistävän", kun ei tarvitse nyt juuri koko ajan kilpailla näyttävimmästä galmourista: kaikilla kun menee vähän komsi komsaa...

Tämän konjuktuurin toivoisi tuottavan kuitenkin myös laajempaa demokratiaa kautta kaikkien maiden. Demokratiaa, joka koskisi myös talouselämää kaikilla sen sektoreillaan ja kaikissa kerroksissaan. Demokratiaa, tuota paljon puhuttua kansan valtaa, sitä nyt kaivattaisiin pelastamaan yhteistä planeettaamme, tätä elämän avaruusalusta. Avaruusvaltiona Venäjän luulisi ymmärtävän tämän varsin hyvin, ehkä jopa paremmin kuin läntisen pienen naapurinsa...

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä