Konsensusta etsimässä Strategia-2020 −foorumissa Moskovassa

Tiistaina, 7. huhtikuuta 2009     0 kommentti(a)

Venäjän nykyistä poliittista järjestelmää voimakkaasti puolustavia esityksiä, järjestelmää osittain kritisoivia ja sen liberalisointia kannattavia puheenvuoroja, uhkakuvia koko läntisen järjestelmän romahtamisesta talouskriisin seurauksena – kaikkea tätä kuultiin Strategia-2020 −foorumissa Moskovassa viime viikon perjantaina ja lauantaina.

Yhtenäinen Venäjä, Duuman eli Venäjän federaation parlamentin alahuoneen suurin puolue, oli kutsunut toista kertaa koolle keskustelufoorumin nimellä Strategia-2020, tällä kertaa alaotsikolla Uusi taktiikka. Strategia-2020:han on Venäjän hallituksen ennen finassi- ja talouskriisiä laatima Venäjän kehittämisstrategia vuoteen 2020 mennessä mm. siitä, miten Venäjä nousee maailmantalouden johtavien maiden joukkoon ja miten Venäjästä tulee maailman paras paikka elää.

Vuoden takaiseen talouden kasvun olosuhteissa järjestettyyn tapahtumaan verrattuna viime viikolla järjestetty foorumi sai hyvin erilaisen kontekstin. Tällä kertaa keskustelun taustalla oli ajatus löytää ratkaisuja siihen, miten Venäjä selviytyy talouskriisistä voittajana, tai kuten Boris Gryzlov avauspuheenvuorossaan määritteli: Venäjän on selviydyttävä kriisistä uuden innovaatiotalouden maana, joka tulee ”määrittämään järjestyksen maailmassa”.

Foorumissa oli tarkoitus antaa ’laajemmille piireille’ mahdollisuus keskustella Venäjän nykytilasta ja tulevaisuudesta ongelmineen ja mahdollisuuksineen (ml. Venäjän hallituksen 19. maaliskuuta julkistama kriisiohjelma, jota pääministeri Putin eilen esitteli Duumassa) kahdeksassa eri työryhmässä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, keskiluokan selviämistä, uuden eliitin muodostumista, innovaatioita tai ”suvereenin Venäjän pyrkimyksiä globaalissa maailmassa”. Tämä keskustelumahdollisuus on tietenkin ymmärrettävä hyvin rajoitetusti, koska foorumiin oli kutsuttu vain tarkasti valikoituja ’asiantuntijoita’, poliitikkoja sekä bisnesmaailman ja median edustajia.

Yleisilmapiiri – Venäjän mediassa raportoitujen keskusteluiden perusteella – oli nykyjärjestelmää puolustava, kuitenkin niin, että puhujat toivoivat lisää keskustelua ja konsensuksen hakemista sekä järjestelmän maltillista kehittämistä tai asteittaista modernisointia. Voimakkaimmin nykyistä poliittista järjestelmää oli puolustamassa Vladislav Surkov, presidentinhallinnon apulaisjohtaja, joka mm. tyrmäsi monien politiikan tutkijoiden teesin kansalaisten ja valtaapitävien välisestä yhteiskuntasopimuksesta (taloudellisen kasvun ja elintason nousun vastineeksi kansalaiset ovat vapaaehtoisesti luopuneet osasta oikeuksiaan ja vapauksiaan), jota nyt kriisin myötä oltaisiin irtisanomassa. Hän painotti Venäjän nykyisen poliittisen järjestelmän toimivuutta myös nykyisessä taloustilanteessa ja korosti poliittisen stabiiliuden tärkeyttä sekä moitti samalla niitä, jotka eivät halua puolustaa nykyjärjestelmää ja haluavat luoda jotain uutta seurauksista välittämättä.

Jotkut osallistujista, jotka yleensä ovat voimakkaasti puolustaneet Venäjän nykyistä järjestelmää, kuten Sergei Markov, Yhtenäisen Venäjän listoilta valittu Duuman jäsen, kuitenkin ehdotti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä kuten kuvernöörien vaalien palauttamista (ei tosin entisessä muodossa vaan että kansalaiset saisivat äänestää presidentin nimittämiä ehdokkaita) sekä parlamentin ylähuoneen edustajien valitsemista vaaleilla. Myös Igor Jurgens − joka oli laatimassa myös Medvedeville raporttia Venäjän järjestelmän liberalisoinnista nimeltään Demokratia: Venäjän mallin kehitys − toisti teesejään siitä, ettei innovatiivista taloutta eikä maan dynaamista kasvua saada aikaiseksi ilman vapaita kansalaisia ja vapaan yhteiskunnan instituutioita. Aleksei Tshesnakov, erään think thankin johtaja ja aiemmin presidentinhallinnossakin työskennellyt tutkija, totesi mm. että Venäjän demokratia on lapsen kengissä ja ettei vaaleja voida missään nimessä kutsua vapaiksi Venäjällä.

Ylipäätänsä Medvedevin presidenttiyden aikana ja erityisesti kriisin nostettua päätään julkisessa argumentaatiossa on vaadittu lisää keskustelua ja avoimuutta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, kansalaisten osallistumista, ja tämän mantran toistamiseen on nyt valjastettu Venäjän johdon työrukkanen parlamentissa eli Yhteinäinen Venäjä − täysin vastoin aiempaa, keskusteluista kieltäytyvää linjaansa. Foorumit, kuten myös Yhtenäisen Venäjän sisäiset keskustelukerhot, ovat yksi tapa osoittaa julkisen keskustelun mahdollisuus.

Lisäksi voimme huomata, että talouskriisi on osaltaan saanut aikaan sen, että muutosvaatimuksia ei enää kuulla julkisestikaan pelkästään marginaalisen opposition edustajien suusta, vaan myös Yhtenäisen Venäjän ja vallanpitäjien lähipiiristä.

Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä