Lycka till, Sverige!

Keskiviikkona, 1. heinäkuuta 2009     0 kommentti(a)
Tiia Lehtonen
tutkija - Euroopan unioni -tutkimusohjelma

Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyy tänään Tšekin järjestämän kuuden kuukauden kafkamaisen draaman jälkeen Ruotsille. Edessä on liuta haasteita, eikä niiden ratkaiseminen liene helppoa naapurivaltiollemmekaan. Ruotsi kohtaa siis sekä puheenjohtajuutensa alkajaisiksi, keskivaiheilla, että lopuksi varsin suuria odotuksia, joihin sillä on vakaa tarkoitus vastata. ”Taking on the Challenges” onkin ihan osuva motto Ruotsin EU-puheenjohtajuudelle. Haasteita riittää, eikä niiden odoteta loppuvan ainakaan ennen vuodenvaihdetta.

Ruotsin hallituksen asettamat, mutta Ranskan ja Tšekin kanssa troikkayhteistyössä kaavaillut viisi puheenjohtajuusprioriteettia ovat: 1) ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymykset, 2) työllisyys, kasvu ja kilpailukyky, 3) turvallisempi ja avoimempi Eurooppa, 4) EU:n Itämeri-strategia, sekä 5) EU globaalina toimijana ja EU:n laajentuminen. Lisäksi Ruotsi on ilmoittanut tavoittelevansa tehokkaan, avoimen, tulosorientoituneen ja koko Euroopan intressejä palvelevan puheenjohtajuuden läpiviemistä. Toisaalta se on tämän lisäksi sanonut huolehtivansa myös omien erityisprioriteettiensa edistämisestä ja Ruotsin aseman vahvistamisesta EU:ssa. Yllättävää tässä on korkeintaan se, että Ruotsin asettamista kolmesta käytännön tason tavoitteesta jopa kahdessa mainitaan sen omien etujen ajaminen tavalla tai toisella – siis aikana jolloin kaikenasteisen kotiinpäin vetämisen pitäisi ainakin julkisella tasolla olla minimissään.

Monin tavoin – ja valitettavasti – epäonnistuneen Tšekin puheenjohtajuuden jälkeen odotukset Ruotsin korjaavasta vaikutuksesta ovat suuret. Ruotsin puheenjohtajuuskauden aikana EU on myös monien sisäisten ja rakenteellisten muutosten edessä. Tarkoitus on muun muassa järjestäytyä ja aloittaa työt europarlamentissa, sekä hoitaa komission puheenjohtajan ja sen jäsenten nimitykset ja niihin liittyvät konsultaatiot parlamentin eri ryhmien välillä niin Nizzan kuin Lissaboninkin sopimuksia sujuvasti silmällä pitäen. Kööpenhaminan ilmastokonferenssiin on aikaa pyöreät viisi kuukautta, ja jotta kansainvälisesti (myös Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa) sitova kasvihuonepäästöjä rajoittava sopimus saataisiin aikaan, olisi huolehdittava siitä, että EU puhuu yhdellä äänellä ja että koko kansainvälisen yhteisö pystyy suoristamaan rivinsä ja harmonisoimaan ilmastotalkootahtonsa.

Lisäksi EU:n puheenjohtajan tehtäviin kuuluu Lissabonin sopimuksen voimaantulosta huolehtiminen ja tässä tilanteessa auttavan käden ojentaminen järjestyksessä toiseen kansanäänestykseensä valmistuvalle Irlannille. Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan – mahdollisesti jo Ruotsin puheenjohtajuuskauden aikana – nuijan heiluttajan hoidettaviksi asioiksi jäävät niin ikään myös uusien korkeiden virkojen, kuten Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan sekä ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimitykset. Finanssikriisin parissa työskenteleminen ei liene myöskään niitä helpoimpia tehtäviä. Ruotsi ei kuulu rahaliittoon, joten kaikkien päätöspöytien ympärillä se ei voi istua, mutta sitäkin enemmän se voi tehdä muita ikään kuin korvaavia toimenpiteitä: olla neutraali ja luotettava neuvottelukumppani, huolehtia omalta osaltaan työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä, hahmotella pidemmän aikavälin strategioita budjettikurin noudattamiseksi ja palauttaa luottamusta talousmarkkinoihin yleiseurooppalaista vuoropuhelua edistämällä.

Ruotsilla on joka tapauksessa valttikortit käsissään ja on varsin todennäköistä, että se pelaa ne pienenä, diplomaattisena ja hyvin valmistautuneena jäsenmaana oikein, olivatpa unionin seuraavan puolivuotiskauden haasteet sitten kuinka megalomaanisia tahansa. Lycka till!

Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä