Askel eteenpäin pohjoismaisessa puolustus-yhteistyössä? Ruotsalaiset sotilaat voidaan komentaa puolustamaan Suomea!

Tiistaina, 13. heinäkuuta 2010     0 kommentti(a)

Ruotsin asevoimat ovat keskellä suurta muutosprosessia. Käytännössä siirrytään asevelvollisuuteen pohjautuvasta oman alueen puolustamiseen tarkoitetusta puolustusvoimista vapaaehtoisuuteen perustuvaiin asevoimiin jonka tehtävä on puolustaa Ruotsia, ja edistää maan turvallisuutta ja intressejä sen rajojen ulkopuolella.

Osana tätä muutosprosessia Ruotsissa on tehty poliittinen päätös siitä, että syyskuun loppuun mennessä maan asevoimissa palvelevat sotilaat ja siviilit voidaan komentaa tehtäviin myös maan rajojen ulkopuolella. Jokainen Försvarsmaktenin työntekijä voidaan siis komentaa tehtäviin ulkomailla. Tästä siis seuraisi, että jos Suomen poliittinen johto pyytäisi, ja Ruotsin poliittinen johto vastaisi myöntyvästi, voitaisiin Ruotsalaisia hävittäjiä käskeä puolustamaan Suomea.

Päätös on odotettu, ja tarpeellinen – huomioon ottaen maan asevoimien uuden toimintaperiaatteen. Uudessa organisaatiossa joukko-osastojen kokoonpanot ovat pääosin pysyviä, yksittäisten sotilaiden tullessa ja mennessä sopimusvelvoitteiden mukaan. Kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin lähdettäessä tietty joukko-osasto lähettäisi operaatioon joukon joka on jo pitkään harjoitellut yhdessä, ja jossa suhteellisen monella voi olla kokemusta aiemmista operaatioista.

Suomessa sopimussotilaista, aliupseereista ja upseereista koostuvat erikoisjääkärijoukot ovat lähimpänä tätä toimintamallia. Joskus kuitenkin käy niin, että puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluva ei eri syistä halua lähteä ulkomaille. Vaikka näin käy harvoin, jos kyseinen henkilö on tärkeässä asemassa voi joukko kokonaisuutena kärsiä.

Ruotsin asevoimien muutosprosessin edetessä yllä kuvattua tilannetta ei periaatteessa voi tapahtua, sillä tehty päätös tarkoittaa, että kaikki maan asevoimien työntekijät voidaan lähettää ulkomaille, joko osana suurempaa yksikköä tai yksitellen.

Päätökseen liittyy monta kysymystä, joista vaikein on ehkä nk. vapaaehtoisuus-keskustelu. Joidenkin mielestä edes sotilasta ei voi pakottaa esimerkiksi taistelemaan sodassa jota hän vastustaa, tai osallistumaan kriisinhallintaoperaatioon johon hän ei usko. Toiset pitävät kaikkia asevoimissa työtä tekeviä eräänlaisina vapaaehtoisina, jotka ovat valinneet tehdä töitä organisaatiossa jolla on nyt lakisääteinen oikeus lähettää työntekijöitä minne tahansa maailmassa palvelukseen (poliittisen päätöksen perusteella). Tätä näkökulmaa edustavat ovat vakaasti sitä mieltä, että jos palvelus ulkomailla ei ole mieleen, pitää kyseisen henkilön löytää uusi työpaikka.

Molemmat edellä kuvatut näkökulmat ovat myös edustettuina Suomessa. Kun puolustusvoimiemme muutoksista kysytään poliitikoilta, olisi kiinnostava kuulla mitä mieltä he ovat vapaaehtoisuus periaatteesta, ja mille puolelle he asettuisivat, jos asiasta olisi Suomessa tehtävä päätös.


Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä