Uusia virtauksia Itämeren suojeluun: Ensimmäiset kokemukset yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä rohkaisevia

Keskiviikkona, 29. syyskuuta 2010     0 kommentti(a)
Maria Jokela
tutkija – PROBALT-tutkimusprojekti
Kansainvälinen ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka -tutkimusohjelma

Uusia raikkaita virtauksia Itämeren suojelutyössä edustaa yksityisen Baltic Sea Action Group-säätiön public-private -toimintamalli. Säätiö pyrkii mallillaan nopeuttamaan konkreettisia Itämeren suojelutoimenpiteitä yhdistämällä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin voimavarat. Toimintamallin ensimmäinen tulikoe oli Helsingissä viime helmikuussa pidetty Baltic Sea Action Summit. Kokous näytti, että Itämeren suojelu kiinnostaa hyvin erilaisia toimijoita yli sektorirajojen. Uutena toimijana mukaan tulivat yritykset.

Seuraavaksi mallin vakiinnuttaminen edellyttää Baltic Sea Action Summitissa annettujen sitoumusten toteutumista. Parhaassa tapauksessa onnistumiset ja positiivinen julkisuus tuottavat itseään ruokkivan vapaaehtoistoiminnan kierteen, joka houkuttelee mukaan yhä uusia toimijoita. Mikäli tuloksia ei saavuteta, toimijat saattavat pettyä yhteistyöhön ladatuissa odotuksissa, eikä vastaavanlaiseen aloitteellisuuteen ole halukkuutta tulevaisuudessa. Erityisesti imagostaan tarkoille yritykselle julkisesti annettu sitoumus on myös riski. Sitoumukset tuovat annettaessa positiivista julkisuutta, mutta mikäli lupauksia ei lunasteta, kääntyy julkisuusarvo negatiiviseksi.

Parhaimmillaan public-private -toimintamalli voi tuoda Itämeren suojeluhankkeisiin resursseja sekä uutta osaamista yrityselämän puolelta, mikäli yritykset kohdentavat tutkimus- ja tuotekehityspotentiaaliaan sekä tutkimusrahoitusta Itämeren ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi uusia mahdollisuuksia avaavat yritysten liike-elämän verkostot, naapurimaiden toimintakulttuurien tuntemus sekä johtamisosaaminen. Kun tähän yhdistetään julkisen sektorin asiaosaaminen, viranomaisverkostot sekä pitkä kansainvälisen yhteistyön traditio, sisältyy julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tavoiteltu innovatiivisen toiminnan mahdollisuus, jossa piilee myös laajempi globaali käyttöpotentiaali. Onnistuessaan käynnissä olevat hankkeet voivat toimia mallina vastaavanlaisen toiminnan käynnistämiselle myös muualla.

Kaiken kaikkiaan luontevan yhteistyötavan kehittyminen vie aikaa ja edellyttää luottamuksellisen suhteen muodostumista toimijoiden välille. Tämä puolestaan vaatii osapuolilta hienovaraisuutta ja kärsivällisyyttä ennen muuta yhteistyön alkumetreillä. Jotta yhteistyö toimisi ja jatkuisi, toimintatapoja on kehitettävä yhdessä siten, että erityisesti julkisen sektorin toimijoilla on entistä paremmat mahdollisuudet osallistua uudenlaisiin yhteishankkeisiin luontevasti osana omaa työnkuvaansa. Samalla myös yrityksissä on tunnistettava viranomaissektorilla tehtävän pitkäjänteisen valmistelutyön merkitys. Se luo perustan hankkeiden toteuttamiselle nopeasti ja tehokkaasti. Kaiken kaikkiaan toimintatapojen jakaminen ja ymmärtäminen on arvokasta niin asiasisällön kuin oppimisenkin näkökulmasta. Parhaimmillaan onnistuneesta yhteistyöprosessista hyötyvät kaikki osapuolet – siinä sivussa myös Itämeri.

Lisää aiheesta tuoreessa Briefing Paperissa: Uusia virtauksia Itämeren suojeluun: Ensimmäiset kokemukset yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä rohkaisevia

Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä