Voimatasapaino ja ilmasto muuttuvat

Perjantaina, 3. lokakuuta 2008     0 kommentti(a)
Tapani Vaahtoranta
erityisasiantuntija
Uusien suurvaltojen nousu ja globaaliongelmien, kuten ilmastonmuutoksen kärjistyminen määrittävät tätä aikaa, Oxfordin yliopiston professori Timothy Garton Ash kirjoittaa kolumnipalstallaan Guardian-lehdessä.

Venäjän hyökkäys Georgiaan on yksi merkki käynnissä olevasta voimatasapainon muutoksesta; Pekingin olympialaiset toinen. Molempien taustalla vaikuttaa globalisaation taloudellisten hyötyjen jakautuminen uudella tavalla. Suuria voittajia ovat nyt nousevat taloudet, ennen muuta Kiina. Garton Ash viittaa Goldman Sachsin ennustukseen, jonka mukaan vuonna 2040 Kiinan, Intian, Venäjän, Brasilian ja Meksikon talouksien summa olisi suurempi kuin G7-talouksien nyt.

Lännen ja Suomen kannalta olennaista ei ole pelkästään taloudellisten voimavarojen uusjako ja sitä seuraavat tiettyjen maiden poliittiset ja sotilaalliset vahvistumiset vaan myös se, että nousevat valtiot eivät ole liberaaleja demokratioita. Läntisellä demokratialla oli 1900-luvulla kaksi suurta haastajaa: fasismi ja kommunismi. Molemmat hävisivät kilpailun: ensin fasismi toisessa maailmansodassa, sitten kommunismi kylmässä sodassa. Hetken näytti siltä, että läntinen malli oli saavuttanut lopullisen voittonsa ja historia päättynyt. Ei enää. Uusi haaste tulee nyt autoritaarista kapitalismia edustavien maiden taholta. Liberaali demokratia ei enää leviäkään vastustamattomasti ympäri maailmaa, kuten näytti tapahtuvan kylmän sodan päättymistä seuranneina vuosina.

Globalisaation seurauksiin kuuluvat myös ilmastonmuutos ja muut maailmanlaajuiset ongelmat. Mitä suurempi osa maapallon väestöstä vaurastuu ja keskiluokkaistuu nykyteknologiaa käyttämällä, sitä enemmän syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja sitä lämpimämpi paikka maapallosta tulee.

Kunming Industry in China

Garton Ashin esiin nostamat isot muutokset vaikuttavat myös toisiinsa. Koska teollisuusmaat kehittyivät ensin, ne ovat aiheuttaneet suurimman osan ilmakehässä olevista kasvihuonekaasuista ja ovat vastuussa nykyisestä lämpenemisestä. Huoli vaarallisesta ilmastonmuutoksesta taas johtuu siitä, että nyt kehittyvät väestöltään isot Kiina ja Intia. Jos ne seuraavat teollisuusmaiden kehityspolkua, ilmakehän hiilitasapaino voi järkkyä kohtalokkaasti.

Voimatasapainon muutos vaikeuttaa myös ilmastonmuutoksen torjumista. Intialaiset muistuttavat mielellään, että sama per capita -päästöraja kaikkien maiden kansalaisille olisi oikeudenmukainen ratkaisu. Jos ilmakehä ei kestä sitä, että kiinalaiset ja intialaiset kasvattavat päästöjään amerikkalaisten tasolle, teollisuusmaiden olisi vähennettävä rajusti omia päästöjään ja autettava Kiinaa ja Intiaa rajoittamaan päästöjensä kasvua. Tällaista politiikkaa ei kuitenkaan ole helppo hyväksyä teollisuusmaissa, kun samaan aikaan yhä useampi uusi miljardööri maailmassa on kiinalainen, intialainen tai venäläinen ja Kiina lähettää taikonauttinsa avaruuskävelylle.

Ilmastonmuutos puolestaan vaikuttaa tulevaan voimatasapainoon. Köyhät kehitysmaat kärsivät eniten ilmastonmuutoksen seurauksista. Siksi niiden on entistä vaikeampi saavuttaa kehitystavoitteitaan ja nousta köyhyydestä. Ilmastonmuutoksesta siis seuraa, että köyhät maat tuskin jatkossakaan ovat niitä, jotka ovat voimatasapainon muutoksen voittajia.

(Kuva: Kunming, Kiina. Lähde: Philippe Semanaz, Wikimedia Commons)

Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä