Raportti jokaisen kansanedustajan lukulistalle: Nato-jäsenyyden oikeudelliset vaikutukset

Tiistaina, 11. marraskuuta 2008     1 kommentti(a)

Osallistuin eilen Legal Implications of NATO Membership – Focus on Finland and Five Allied States raportin julkistamistilaisuuteen. Erik Castren -instituutin julkaiseman ja Juha Rainneen kirjoittaman tekstin pääargumentit ovat helposti tunnistettavia ja raportti on sekä tyylillisesti että kirjoitusasullisesti helposti lähestyttävä.

Rainne huomioi tarkasti, että Pohjois-Atlantin liiton synnyttänyttä Washingtonin sopimusta ei käytännössä ole muutettu vuoden 1949 jälkeen, vaikka Naton tehtäväkenttä ja toiminta ovat kylmän sodan jälkeen muuttuneet. Raportti painottaa, että sen sijaan että itse sopimusta olisi muutettu paremmin nykypäivää vastaavaksi, on muutosta ohjattu poliittisten dokumenttien kautta. Tällaisia poliittisia dokumentteja ovat esimerkiksi Naton Strategic Concept-asiakirjat vuosilta 1991 ja 1999. Tämä herättää kysymyksen, johon raportti pyrkii vastaamaan: Jos ja kun hallituksen ehdotus Suomen liittymisestä liittoon tulee ajankohtaiseksi, pitääkö tarjota ja vain arvioida lähes kuusikymmentä vuotta vanhaa ja monitulkintaista valtiosopimusta vai ottaa huomioon myös de facto Naton olemusta ja toimintaa keskeisesti ohjaavia muita asiakirjoja ja poliittisia päätöksiä?

Laillisia esteitä Nato jäsenyydelle raportin mukaan ei ole, vaikka erinäisiä lakeja pitäisikin tarkistaa. Nato-jäsenyyden vaikutus Suomen täysivaltaisuuteen olisi kuitenkin niin selvä, että päätös hyväksyä Pohjois-Atlantin sopimus vaatisi kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa. Nämä ovat kaksi raportin perustavanlaatuista johtopäätöstä, mutta eivät itsessään vielä välttämättä antaisi sille paikkaa ’must read’ listalla. Tämän paikan raportti ansaitsee, koska se juridiikan kautta haastaa lukijan miettimään niitä poliittisia sitoumuksia, joihin mikä tahansa mahdollinen Suomen Nato-jäsenyys perustuisi, ja joihin Naton nykyinen toiminta perustuu. Haastan jokaisen kansanedustajan lukemaan tämän raportin. Päivittäiset kiireet ovat ymmärrettäviä, mutta tämä raportti pitää yksinkertaisesti lukea.


Kirjoitukset edustavat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Keskustelu (1 kommenttia)

14.11.2008, Juhani Harjunharja
 

Nato-peukaloruuvi ja astian maku

Kylmän sodan viileään ja tunkkaiseen aihepiiriin kuuluu edelleenkin Nato. Se hiertää selvästi mm. läntisten maiden, EU:n ja Venäjän välejä. Tämä tosiasia olisi syytä selvästi tunnustaa erityisesti meillä täällä Suomessa ja muuallakin EU:ssa ja pyrkiä poistamaan moinen kansanvälisten suhteiden peukaloruuvi. Juuri äskenkin (klo 14.03 perjantaina 14.11.) uutisissa tuli Venäjän epäluuloa ja kommenttia Natoilun suhteen.

On hyvä muistaa, että kun Varsovan liitto lakkautettiin, oli olemassa yleistä kansainvälistä odotusta tuon Natonkin lakkauttamisen suhteen. Vaan ikäänkuin ähäpitimielessä näin ei olekaan tehty. On vain puhuttu Naton muuttumisesta sitä sun tätä. Eipä se tosiasiassa ole edelleenkään sotilasliittoa kummempi "rauhanyhdistys"! Se näkyy myös Afganistanin tilasta.

Jotenkin tuon Venäjän reagoinnin herkkyydenkin ymmärtää, kun ajattelee, miten vuosien aikana on käynyt: Natolla koetetaan ympäröidä koko Venäjä. Siinä on sellainen astian maku, jonka toivoisin erityisesti Suomen presidentin, pääministerin, ulkoministerin ja puolustusministerin ymmärtävän. Parasta olisi, että koko valtiovalta eduskuntineen kaikkineen sen älyäisi.

Siispä toivon, että Suomessa hallituksen ja presidentin voimin tehdään kansainvälinen aloite kylmän sodan kaikkien jäänteiden lakkauttamisesta, Nato siinä sitten kaiken muun mukana. EU:n maiden omat puolustusvoimat saavat riittää täällä Euroopassa. Kansainvälisemmin rauhanturva-asiat on syytä hoitaa sitten YK:n puitteissa.

Emme tosiaankaan tarvitse enää mitään kansaivälistä ilmapiiriä hiertävää ja viilentävää Nato-peukaloruuvia!!!

Juhani Harjunharja
Utsjoki

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä