EU-huippukokouksen jälkilöylyt

Avoin tilaisuus - ilmoittautuminen vaaditaan
Astrid Thors Astrid Thors
Arno Ahosniemi Arno Ahosniemi
Heidi Hautala Heidi Hautala
Heidi Hautala, Miapetra Kumpula-Natri, Asrid Thors, Arno Ahosniemi Heidi Hautala, Miapetra Kumpula-Natri, Asrid Thors, Arno Ahosniemi

Ma 15.12.2008 klo 9:00-10:30
Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio
Arkadiankatu 3

Ranskan aktiivinen ja kunnianhimoinen EU-puheenjohtajuus on päättymäisillään. Kuinka lopulta kävi? Saatiinko sopimus siitä, miten Irlanti ratkaisee suhteensa Lissabonin sopimukseen – vai syntyykö Eurooppaan Lissabonin sopimusta vastustava poliittinen rintama? Mitä EU tekee finanssikriisille, ja mitä finanssikriisi tekee EU:lle? Mennäänkö nyt kohti tiiviimpää talouspoliittista integraatiota? Uudistuiko EU:n turvallisuusstrategia sopivassa määrin? Millaisen unionin Yhdysvaltain uusi presidentti tapaa? Miten Georgian sota vaikutti Venäjäsuhteisiin? Tuleeko EU:sta johtovalta ilmasto- ja energiapolitiikassa? Paljonko huippukokouksessa tästä kaikesta saatiin pakettiin, ja kenen ehdoilla?

Tilaisuudessa alustaa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Kommentit:
Arno Ahosniemi, Brysselin-kirjeenvaihtaja, Kauppalehti
Heidi Hautala, kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen, Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1995-2003

Tilaisuuden avaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Hanna Ojanen ja puhetta johtaa Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri.

 

Seminaarin yhteenveto:

Tilaisuuden avasi Ulkopoliittisen Instituutin ohjelmajohtaja Hanna Ojanen toivottamalla kaikki tervetulleiksi EU-huippukokouksen jälkilöylyihin. Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri esitteli tilaisuuden alustajan maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin sekä kommentaattorit Brysselin-kirjeenvaihtaja Arno Ahosniemen Kauppalehdestä sekä kansanedustaja Heidi Hautalan, joka on suuren valiokunnan jäsen ja työskennellyt meppinä 1995–2003.

Ministeri Thors esitteli EU-huippukokouksen keskeiset teemat. Hänen mukaansa kokous käsitteli erityisen hyvin ilmastopakettia ja ilmastonmuutoksen torjumista. Kiitosta sai pienten jäsenmaiden, mukaan lukien Suomen, erityisolosuhteiden huomioon ottaminen. Muita keskeisiä aihepiirejä olivat Ranskan EU-puheenjohtajuuskausi, kolmen suuren jäsenmaan yhteistyö, talouskriisi, ilmastopaketti ja Lissabonin sopimus.

Ranskan alkuperäisellä huippukokousasialistalla keskeisiä aiheita olivat mm. maatalous, Välimeren unioni, maahanmuutto, turvallisuus ja puolustus. Irlannin kansanäänestys, Georgian tapahtumat ja kansainvälinen finanssikriisi pakottivat Ranskan kuitenkin muuttamaan suunnitelmiaan. EU-puheenjohtajana Ranska onnistui Thorsin mukaan kasvattamaan unionin yhteishenkeä ja päätöksentekokykyä. Yksi tämän syksyn mielenkiintoisimmista seikoista onkin ollut kolmen suuren jäsenmaan yhteistyö ja sen kehittymisen seuraaminen. Erityisen mielenkiintoista on jatkossa seurata miten tulevat puheenjohtajamaat onnistuvat toimimaan kolmen suuren kanssa.

Suomen osalta syksy on sujunut hyvin. Se on vakaalla toiminnalla ja luotettavana kumppanina saavuttanut tavoitteensa. Tämä syksy onkin ollut Suomen EU-vaikuttamisen kärkiaikoja. Suomen erityisolosuhteet on otettu hyvin huomioon päätöksenteossa, mm. ilmastopaketin kohdalla. EU ei lipsunut tavoitteistaan ilmastopaketin suhteen ja ilmastopaketista päästiinkin yksimielisyyteen. Ministeri korosti puheenvuorossaan, että ilman EU:ta Suomessa tuskin oltaisiin etenemässä uusiutuvien luonnonvarojen käytössä kuten nyt. EU:n luomat pakotteet kannustavat ja helpottavat tavoitteiden saavuttamista.

Lissabonin sopimuksesta Thors totesi, että ainoastaan äänestämällä Lissabonin sopimuksen puolesta irlantilaiset voivat olla varmoja oman komissaarin säilyttämisestä. Mikäli Lissabonin sopimusta ei vahvisteta, toimitaan Nizzan sopimuksen pohjalta mikä tarkoittaa komissaarien lukumäärän pienentämistä. Huippukokouksessa EU lupasi Irlannille oman komissaarin säilyttämisen ja Irlanti on puolestaan sitoutunut toimimaan Lissabonin sopimuksen puolesta. Uusi kansanäänestys järjestetään todennäköisesti ensi syksynä.

Kommenttipuheenvuorossaan Arno Ahosniemi totesi Thorsin tavoin kuluneen syksyn vahvistaneen EU:n yhteishenkeä ja olleen Suomen EU-vaikuttamisen huippuhetkiä. Ahosniemen mukaan huippukokouksessa tehtiin paljon kauaskantoisia päätöksiä, erityisesti ilmastopaketin, elvytyspaketin ja Lissabonin sopimuksen suhteen.

Lissabonin sopimuksen käsittelyssä merkityksellistä on Irlannille luvattu oma komissaari. Tämän lupauksen myötä myös muut pienet EU-maat, kuten Suomi, saavat oikeuden omaan komissaariin. Irlanti palkitsi EU:n myönnytyksen lupaamalla järjestää uuden kansanäänestyksen sopimuksesta. Riskinä on, että irlantilaiset äänestävät jälleen sopimusta vastaan ja pieni vähemmistö pääsisi näin vaikuttamaan koko unioniin tulevaisuuteen.

EU-johtajat yrittivät huippukokouksessa vakuuttaa yhtenäisyyttään elvytyspaketin suhteen ja onnistuivatkin siinä. Silti unionissa on havaittavissa kahtiajako asian tiimoilta. Toinen leiri kannattaa maltillista elvyttämistä ja toinen keynesiläistä lähestymistapaa. Suurin riski elvytyspaketin suhteen on, ettei se ole riittävä.

Huippukokouksessa sovittu ilmastopaketti on historiallinen päätös. Siinä saatettiin lain muotoon maaliskuussa 2007 sovitut linjat. Linjaus suosii suomalaisia tehokkaita tuotantolaitoksia ja kannustaa yrityksiä investoimaan kestäviin energiaratkaisuihin. Ahosniemi kutsuikin päätöstä ”energiatehokkuuden voitoksi”. Täysin ongelmaton ei ilmastopakettikaan ole, vaan riitoja ja epäselvyyksiä on odotettavissa päästökaupan monimutkaisen laskukaavan tiimoilta.

Heidi Hautala totesi kommenttipuheenvuorossaan huippukokouksen olleen poikkeuksellinen, sillä Eurooppa-neuvosto otti itselleen lainsäätäjän roolin. Kyseinen toimintatapa asettaa kyseenalaiseksi sekä parlamentin roolin, että toiminnan läpinäkyvyyden. Irlannin suhteen Hautalan mielestä erikoista on se, että maan toivomat myönnytykset koskevat asioita, joita Lissabonin sopimus ei edes rajoita. Keskeinen kysymys onkin, miksei Irlannin hallitus saanut tätä viestiä läpi kansalaisille. EU-johtajilta hän olisi toivonut enemmän nöyryyttä Irlannin edessä. Georgian tapahtumien suhteen Hautala korosti itäisen kumppanuuden merkitystä. Kriisi olisi ehkä voitu välttää jos EU olisi tehnyt tiiviimmin yhteistyötä itäisten naapuriensa kanssa, eikä Georgia olisi tässä tapauksessa nojautunut niin vahvasti Yhdysvaltojen suuntaan. Myös Hautala korosti syksyn olleen vahvan vaikuttamisen aikaa Suomelle. Lopuksi hän myös peräänkuulutti avoimuuden merkitystä EU-asioissa ja korosti sen säilyttämisen merkitystä.

Kysymys ja vastaus -osiossa esille nousivat mm. Lissabonin sopimus ja ilmastopaketti. Thors uskoi tilanteen nyt olevan suotuisampi Irlannin uuden kansanäänestyksen kohdalla. Ilmastopaketin suhteen Ahosniemi ennusti oikeustapauksia ja riitoja päästökaupan laskukaavan monimutkaisuuden johdosta. Hautala puolestaan piti ”vesitetyn” ilmastopaketin suurimpana ongelmana epävarmuutta siitä, vähentääkö paketti todella yhteispäästöjä. Lisäksi kaikilta puhujilta kysyttiin, mitä asioita Suomen tulisi ajaa keväällä. Hautala korosti vihreän elvytyksen merkitystä, Itämeri -strategiaa ja avoimuutta. Ahosniemi nosti tärkeimmiksi talouden, kasvu- ja vakaussopimuksen, energiapaketin ja europarlamenttivaalit. Ministeri Thorsin mukaan tärkeimpiä asioita ovat taloustilanne, Itämeri -strategia ja energiaturvallisuus.

Lopuksi Miapetra Kumpula-Natri julkisti Eurooppalaisen Suomen ja Lukiolaisten liiton Eurooppa 2048 -kirjoituskilpailun voittajan. Kilpailun voitti vaasalainen lukiolainen Mirjami Kunnari