Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt

Kutsutilaisuus
Riitta Myller / Kuva: Tuomas Tikkanen Riitta Myller / Kuva: Tuomas Tikkanen
Jyrki Katainen / Kuva: Tuomas Tikkanen Jyrki Katainen / Kuva: Tuomas Tikkanen
Elina Ravantti / Kuva: Tuomas Tikkanen Elina Ravantti / Kuva: Tuomas Tikkanen
Kuva: Tuomas Tikkanen Kuva: Tuomas Tikkanen
Juhana Vartiainen / Kuva: Tuomas Tikkanen Juhana Vartiainen / Kuva: Tuomas Tikkanen
Juha Jokela, Jyrki Katainen, Elina Ravantti, Juhana Vartiainen, Riitta Myller / Kuva: Tuomas Tikkanen Juha Jokela, Jyrki Katainen, Elina Ravantti, Juhana Vartiainen, Riitta Myller / Kuva: Tuomas Tikkanen
Kuva: Tuomas Tikkanen Kuva: Tuomas Tikkanen
Kuva: Tuomas Tikkanen Kuva: Tuomas Tikkanen

Ma 1.7.2013 klo 13:00-14:30
Kansallismuseon auditorio
Mannerheimintie 34

Tilaisuudessa alustaa pääministeri Jyrki Katainen.

Keskikesän Eurooppa-neuvoston asialistalla on isoja kysymyksiä. Miten Euroopan talous käännetään nousuun? Eteneekö pankkiunionin rakentaminen suunnitellusti? Entä mikä on kokouksen viesti dramaattisesti huonontuneessa työllisyystilanteessa eläville nuorille? Aihe on noussut nopeasti eurooppalaisella poliittisella agendalla. Kokousta leimaa myös EU:n laajentuminen. Kroatia liittyy unioniin 1.7. ja Serbia odottaa EU:lta päätöstä jäsenneuvottelujen aloittamispäivästä.

Pääministeri lisäksi kokouksen tunnelmia ja päätöksiä kommentoivat YLE:n Brysselin kirjeenvaihtaja Elina Ravantti ja VATT:n johtaja Juhana Vartiainen.

Tilaisuuden avaa Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Riitta Myller ja puhetta johtaa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Tilaisuus on suomenkielinen.


Lisätiedot ja ilmoittautumiskyselyt:
Eeva Innola puh. 09 432 7710, eeva.innolafiia.fi

Tiivistelmä seminaarista

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt alkoivat heti eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana olleen pääministeri Jyrki Kataisen ehdittyä paikalle. Tilaisuuden avannut Riitta Myller Eurooppalainen Suomi ry:stä totesi pääministerin myöhästymisen kertovan hyvää suomalaisesta EU-päätöksentekojärjestelmästä: suurella valiokunnalla on Eurooppa-neuvoston jälkeen mahdollisuus tuoreeltaan kuulla pääministerin näkemys huippukokouksen kulusta, ja on luonnollista, että kansanedustajat käyttävät tilaisuuden hyväkseen.

Tämänkertaisen Eurooppa-neuvoston keskeisiksi kysymyksiksi Myller nosti pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisen sekä nuorisotyöttömyyden torjumisen. Molemmat kysymykset ovat Suomelle tärkeitä. Juuri Eurooppa-neuvoston alla Katainen ja Portugalin pääministeri Pedro Passos Coelho ottivat yhteisessä kirjelmässään esille pk-yritysten lainansaantivaikeudet ja toivoivat yhteiseurooppalaisia toimia ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi Suomi, Ruotsi ja Tanska laativat huippukokousta silmällä pitäen kirjeen, jossa maat vaativat nuorisotakuun toimeenpanoa koko EU:n alueella nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja kehottivat jäsenmaita hyödyntämään toistensa parhaita käytäntöjä. Itse huippukokouksessa nuorisotyöttömyyden hoitoon myönnettiin 6-8 miljardia euroa.

Myller painotti, että nuorisotyöttömyysongelman ratkaiseminen on erittäin tärkeää koko Euroopan tulevaisuuden kannalta. Edellä mainittujen kysymysten ohella Eurooppa-neuvoston asialistalla oli myös muutamia EU:n kannalta hyvin myönteisiä aiheita, kuten Kroatian liittyminen unionin jäseneksi 1. heinäkuuta, jäsenyysneuvottelujen aloittaminen Serbian kanssa sekä Latvian liittyminen yhteisvaluutta euroon vuonna 2014. Latvian ohella myös Liettua on osoittanut halukkuutensa ottaa euro käyttöön lähitulevaisuudessa. Myllerin mukaan EU:lla ja eurolla näyttääkin edelleen olevan vetovoimaa.

Tilaisuuden pääpuhujana toiminut Jyrki Katainen ilmaisi oman puheenvuoronsa aluksi valmiutensa paitsi esitellä Eurooppa-neuvoston antia myös käydä laajempaa keskustelua EU:sta ja sen tulevaisuudesta. Kataisen mukaan EU on tällä hetkellä niin epämuodikas aihe, että poliitikoilla on suuri houkutus jättää EU-keskustelu muiden käytäväksi välttyäkseen tahrimasta pukujaan. Siksi onkin Kataisen mukaan ensiarvoisen tärkeää, että on myös ne, jotka tahtovat käydä keskustelua, ovat sitoutuneita EU:n kehittämiseen ja valmiita laittamaan itsensä likoon.

Ensimmäisenä aihealueena Katainen otti esille nuorisotyöttömyyden. Vaikka kyse on Kataisen mukaan vakavasta ongelmasta, hän myös painotti, että tilastot eivät aina kerro koko totuutta nuorisotyöttömyyden mittasuhteista. Kun työttömyysluvuista vähennetään ne nuoret, jotka ovat ilmoittautuneet työttömiksi mutta ovat samalla joko koulutuksen tai harjoittelutoiminnan piirissä, ovat numerot merkittävästi pienempiä. Jäljelle jäävä ryhmä – Kreikassa noin neljäsosa nuorista, Espanjassa viidesosa – muodostaa ongelman ytimen, sillä tähän joukkoon kuuluvat nuoret ovat vaarassa jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorisotyöttömyyden hoitoon EU:n budjetista myönnetyt 6-8 miljardia euroa on Kataisen mukaan tarkoitus käyttää etupainoisesti eli rahoituskehyskauden alkuvaiheessa. Myös Euroopan investointipankki (EIP) osallistuu nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Tärkeässä roolissa on lisäksi nuorison liikkuvuutta edistävä ERASMUS+ -ohjelma, jonka on määrä aloittaa toimintansa tammikuussa 2014. EU-tason ratkaisuja tärkeämmäksi Katainen nosti kuitenkin kansalliset toimenpiteet. Jäsenvaltioiden on Kataisen mielestä itse kannettava päävastuu nuorisotyöttömyyden vähentämisestä, EU:n harteille ongelmaa ei voi eikä pidä sälyttää.

Pk-yritysten lainansaantivaikeudet ovat Kataisen mukaan lisääntyneen pankkisääntelyn kääntöpuoli. Entistä tiukemman valvonnan alla olevat pankit välttävät riskilainoja, jollaisiksi pk-yritykselle myönnettävät lainat usein mielletään. Keskeisessä roolissa pk-yrityksen lainoittamisessa tulevatkin jatkossa olemaan EIP sekä EU:n uusi investointiohjelma. Katainen huomautti, että on kuitenkin erittäin tärkeää, että myös EIP punnitsee tarkoin lainanantoon liittyvät riskit, jottei se vaaranna kolmen A:n luottoluokitustaan. Katainen esitteli tähän liittyen lyhyesti EIP:n kautta tapahtuvan suoran lainoituksen rinnalle suunniteltua vaihtoehtoista rahoitusmuotoa, jossa myös jäsenmaiden kansalliset pankit olisivat mukana. Pankkiunionin osalta Katainen totesi edetyn jo hyvin pitkälle. Ratkaisematta on kuitenkin kysymys siitä, kuka ottaa vastuun heikoiksi todettujen pankkien uudelleenjärjestelystä tai alasajosta. Suomi kannattaa Kataisen mukaan vahvan eurooppalaisen viraston perustamista. Mallia voitaisiin ottaa Yhdysvalloista, jossa vastaava virasto on toiminut jo pitkän aikaa ja jossa huonokuntoisia pankkeja on ajettu alas huomattavasti useammin kuin Euroopassa.

YLE:n EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä toimiva Elina Ravantti aloitti oman osuutensa kuvaamalla suhdettaan Euroopan unioniin. Sodan koetteleman perheen lapsena Ravantti kertoi pitävänsä EU:n merkittävimpänä ominaisuutena sitä, että EU-järjestelmän puitteissa asiat sovitaan puhumalla. Tuoreimman Eurooppa-neuvoston antia Ravantti luonnehti vaatimattomaksi; syvällisempää keskustelua EU:n tulevaisuudesta ei käyty ja monet hankalat aiheet oli siivottu pois huippukokouksen asialistalta. Tämä johtui Ravantin mukaan ennen kaikkea kahdesta syystä: Ensinnäkin Saksan hallitus on haluton tarttumaan suuriin uudistuksiin ennen syyskuun parlamenttivaaleja.

Toiseksi EU:n kannatus on jonkin aikaa ollut laskussa, joten Eurooppa-neuvoston oli nyt turvallisempaa käsitellä ihmisiä läheisemmin koskettavia asioita kuten nuorisotyöttömyyttä. Vaikeiden asioiden välttely on kuitenkin johtanut Ravantin mukaan siihen, että talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä ollaan nyt aikataulusta jäljessä. Kaiken kaikkiaankin EU:lta puuttuvat Ravantin mielestä suuret visiot. Brysselissä otetaan kaikki ilo irti Kroatian EU-jäsenyydestä, vaikka unionin kannalta merkittävämpi asia olisi esimerkiksi jonkun suuren jäsenmaan, kuten Puolan, liittyminen yhteisvaluutta euroon. EU:n näkymät Saksan vaalien jälkeen ovat myös epävarmat. Esimerkiksi näkemykset perussopimusten uudistamistarpeista ovat hyvin erilaisia eri jäsenmaissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen alleviivasi puheenvuorossaan kansallisella tasolla tehtävien toimien merkitystä Euroopan taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Vartiaisen mukaan EU on – talous- ja rahaliitosta huolimatta – edelleen taloudellisesti itsenäisten valtioiden yhteenliittymä. Moni ei kuitenkaan tiedosta asioiden tilaa, vaan EU:n uskotaan yleisesti olevan merkittävä talous- ja sosiaalipoliittinen toimija. Sen vuoksi unioniin kohdistetaan kohtuuttomia odotuksia. Vartiaisen mukaan esimerkiksi nuorisotyöttömyyteen myönnetyt miljardit ja EIP:n kautta tarjolla olevat lainat ovat koko Euroopan talouden näkökulmasta pieniä rahoja. Yhteistä pankkivalvontaa sekä rakenteilla olevaa pankkiunionia Vartiainen piti hyvinä ja oikeansuuntaisina toimenpiteinä kansallisten pankkien ja valtiontalouksien välisen napanuoran katkaisemiseksi. Hän kuitenkin huomautti, että tällä hetkellä EU:lta, ja erityisesti Saksalta, tuntuu puuttuvan poliittista tahtoa pankkiunionin kehittämiseen.

Euroopan talouden tulevaisuuden suhteen Vartiainen oli varovaisen optimistinen. Lopuksi Vartiainen otti pontevasti kantaa eurooppalaiseen ja suomalaiseen EU-keskusteluun, jossa on vallalla käsitys, että EU ja euro ovat syynä Euroopan tämänhetkisiin taloudellisiin ongelmiin. Vartiaisen mukaan tämä mielikuva on täysin väärä. Euroopan talouden perusongelmilla, kuten väestön ikääntymisellä ja julkistalouden ongelmilla, ei Vartiaisen mukaan ole mitään tekemistä EMU:n kanssa. Päinvastoin, EMU voi omalta osaltaan auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa. Ilman talous- ja rahaliittoa Euroopassa tuskin keskusteltaisiin esimerkiksi ranskalaisten eläkeiästä tai Kreikassa suureksi ongelmaksi muodostuneesta korruptiosta. Monet eurooppalaisen talouden ongelmat olisivatkin voineet olla jopa pahempia, ellei EMU:a olisi ollut olemassa.

Virallisia puheenvuoroja seuranneessa keskustelussa esiin nousi useita eri aihealueita. Ensimmäisenä puhuttiin jälleen nuorisotyöttömyydestä. Katainen myönsi, että nuorisotyöttömyyden hoitoon ohjatut 6-8 miljardia ovat ennen muuta eräänlainen ”laastari”, ensihoitotoimenpide. Samalla hän kuitenkin muistutti, että esimerkiksi 90-luvun lama-Suomessa ei vastaavanlaisiin hoitotoimenpiteisiin ollut varaa, mikä johti siihen, että monet nuoret putosivat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yleiseen taloustilanteeseen liittyen Katainen painotti, että pelkkä suotuisa suhdekäänne ei riitä ratkaisemaan Suomen tämänhetkisiä taloudellisia ongelmia. Useat Suomen talouden kannalta keskeiset sektorit ovat niin suurten muutosten kourissa, että Suomi on Kataisen sanoin ”luotava kokonaan uudestaan”.

Kysymykseen Ranskan roolista EU:n ja Yhdysvaltain välisissä kauppaneuvotteluissa Katainen totesi, että Ranskalla on oma vahva poliittinen kantansa, jota useiden jäsenvaltioiden on vaikea ymmärtää. Suomi yrittää mahdollisuuksien mukaan saada myös audiovisuaalisen sektorin mukaan vapaakauppaneuvotteluihin. Eurooppa-neuvoston annin osalta Katainen totesi Elina Ravantin olevan oikeassa siinä, että suuria uudistuksia ei tällä kertaa tehty. Toisaalta päätöstahti on viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana ollut todella tiivis, ja sinä aikana tehdyt päätökset muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden.

Yleisöstä esitetty ajatus, että Euroopan komission jäsenet valittaisiin tulevaisuudessa Euroopan parlamentista, herätti vilkasta keskustelua tilaisuuden osanottajien kesken. Riitta Myllerin mukaan komissaarien valitseminen europarlamentaarikkojen keskuudesta lisäisi eurovaalien näkyvyyttä ja vahvistaisi samalla EU:n kansanvaltaisuutta sekä legitimiteettiä. Pääministeri Katainen puolestaan suhtautui ehdotukseen varovaisemmin. Menettelyn suurin ongelma olisi Kataisen mukaan se, että komissaarit olisivat riippuvaisia yhdestä jäsenvaltiosta saaduista äänistä, millä saattaisi olla vaikutusta heidän toimintaansa komissiossa. Keskustelussa sivuttiin lyhyesti myös joulukuun Eurooppa-neuvoston pääaihetta, puolustusyhteistyötä. Joulukuisen kokouksen keskiössä tulevat Kataisen mukaan olemaan EU:n kriisinhallintakykyjen kehittäminen, yhteiset kalusto- ja materiaalihankinnat sekä puolustusmarkkinoiden avaaminen, jota Suomi voimakkaasti kannattaa.

Aivan keskustelun lopuksi Katainen otti esille tämänhetkisen EU-keskustelun vinoutuneen luonteen. Kataisen mukaan keskustelua hallitsevat yhtäältä EU:n hajottamista kannattavat euroskeptikot ja toisaalta eurooppalaista liittovaltiota ajavat federalistit, vaikka noin 80 prosenttia eurooppalaisista ei kuulu kumpaankaan ryhmään. Kataisen mukaan maltillisella ja järkiperäisellä EU-keskustelulla olisikin nyt tilausta. Hänen mukaansa olisi tärkeää etsiä yhteisiä eurooppalaisia nimittäjiä ja tunnistaa alueita, joilla eurooppalainen yhteistyö hyödyttää kaikkia sen sijaan että aina keskityttäisiin siihen, mikä eurooppalaisia erottaa.