Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt

Vaatii ilmoittautumisen
Teija Tiilikainen / Photo: Sannamari Bagge Teija Tiilikainen / Photo: Sannamari Bagge
Kare Halonen / Photo: Sannamari Bagge Kare Halonen / Photo: Sannamari Bagge
Annu Marjanen / Photo: Sannamari Bagge Annu Marjanen / Photo: Sannamari Bagge
Juha Jokela / Photo: Sannamari Bagge Juha Jokela / Photo: Sannamari Bagge
Jouni Ovaska / Photo: Sannamari Bagge Jouni Ovaska / Photo: Sannamari Bagge

To 30.6.2016 klo 9:00-10:30
Pikkuparlamentin auditorio
Arkadiankatu 3, Helsinki

Keskikesän Eurooppa-neuvostoa hallitsee yksi kysymys yli muiden: Millaisia johtopäätöksiä EU-maiden johtajat vetävät Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksesta? Agendalla ovat myös muuttoliike, varsinkin ulkoista ulottuvuutta koskevat toimet, EU-Nato yhteistyö sekä EU-tason toimet kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.

Kokouksen päätöksistä ja tunnelmista alustaa EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen. Kommentaattoreina toimivat STT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Annu Marjanen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Tilaisuuden avaa Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Jouni Ovaska. Puhetta johtaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Tilaisuus on suomenkielinen.


Tiivistelmä

Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Jouni Ovaska avasi tilaisuuden. Hänen mukaansa Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos on kääntänyt uuden lehden eurooppalaisen yhteistyön kannalta, ja nyt hämmentyneenä odotetaan sen seurauksia. Lisäksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen totesi, että tällä kertaa Eurooppa-neuvostosta tuodaan vakavia terveisiä jälkilöylyihin.

EU-asioiden valtiosihteerin Kare Halosen mukaan sekä Eurooppa-neuvoston kokous että EU27:n päämieskokous olivat hyviä. Niiden tulokset liittyivät kahteen pääkysymykseen, eli miten EU järjestää tulevaisuudessa suhteensa Isoon-Britanniaan, ja kuinka EU kehittää omaa toimintaansa. Vaikka kokous pidettiin vain neljä päivää äänestystulosten selviämisestä, oli EU jo koonnut rivinsä selkeän kannan taakse. 27 jäsenmaata olivat yhtä mieltä siitä, että neuvotteluihin Britannian kanssa ei ryhdytä ennen kuin se jättää eroilmoituksensa, kertoi Halonen. Tulevalta EU–Britannia-suhteelta toivotaan jatkossakin läheistä kumppanuutta. Lisäksi tulevassa järjestelmässä tulee olla tasapaino oikeuksien ja velvollisuuksien välillä, ja Britannialla voi olla pääsy EU:n sisämarkkinoille vain, mikäli se hyväksyy kaikki neljä perusvapautta. Näistä vaikeimpana Britannialle Halonen piti ihmisten vapaata liikkuvuutta. Britannia jättää eroilmoituksensa todennäköisesti syksyllä uuden pääministerin ollessa virassa. Tämän jälkeen alkaa kaksi prosessia: neuvottelu erojärjestelyistä ja neuvottelu tulevista suhteista. Se, käydäänkö näitä yhtä aikaa vai peräkkäin, ratkaistaan vasta eroilmoituksen tullessa, sanoi Halonen. Britannian kansanäänestyksen pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset riippuvat myös tulevasta EU–Britannia-suhteesta. Sen markkinavaikutukset on jo nähty, jonka lisäksi sillä tulee olemaan vaikutuksia Britannian sisäpolitiikkaan sekä Skotlantiin.

Toinen EU27:n kokouksessa käsitelty asia oli Halosen mukaan tarve ottaa opiksi ja kehittää EU:ta. Kokouksessa sovittiin, että EU27-päämiesten tasolla käynnistetään pohdinta, ja asiaan palataan syyskuussa Bratislavan tulevassa huippukokouksessa. Integraatioloikkien sijasta halutaan keskittyä toimeenpanemaan asioita, joista on jo sovittu, ja pyrkiä kommunikoimaan tästä paremmin kansalaisille. Kokouksessa nähtiin myös selvää itsekritiikkiä siitä, että valtioiden päämiehet ovat turhan herkästi syyttäneet Brysseliä asioista, joista itse ovat olleet päättämässä. Halosen mukaan myös Eurooppa-neuvoston päätelmät olivat kohtuullinen alku voimakkaammalle kehittämisprosessille, joista talouskasvu sekä turvallisuus tulevat todennäköisesti olemaan tärkeimpiä sektoreita.

STT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Annu Marjanen kertoi, että kansanäänestyksen tulos oli suuri yllätys myös isobritannialaisille asiantuntijoille, vaikka Leave-kampanjan odotettiinkin saavan paljon ääniä. Yllätys johtui siitä, että itäisen ja pohjoisen Englannin taantuvien teollisuusalueiden lähtemistä kannattaneet äänet ja äänestysinto ylittivät Lontoon, Pohjois-Irlannin sekä Skotlannin jäämistä kannattaneet. Marjasen mukaan äänestystä ei ratkaissut niinkään talous, vaan äänestäjien tunteet ja arvot. Kansanäänestys jakoi kansan rajusti kahtia iän, sosiaalisen luokan ja maantieteen mukaan. Näyttää siltä, että jakolinja kulki globalisaatiossa itsensä häviäjiksi kokevien, ja siinä voittajiksi jäävien välillä. Leave-leirissä tärkeitä kysymyksiä olivatkin juuri maahanmuutto ja vapaa liikkuvuus. Marjasen mukaan merkittävää Eurooppa-neuvoston kokouksessa oli kirjaus EU:n sisämarkkinoille pääsyn ehdoista. Ison-Britannian entisen pääministerin David Cameronin kokouksessa esittämä väite, että kansanäänestyksen tulos olisi voinut olla toisen kaltainen, mikäli hänen vaateensa liikkuvuuden rajoittamisesta sitä ennen olisi huomioitu, kyseenalaistettiin kokouksessa vahvasti. Kokouksessa tehtiin selväksi, että Brexit-leirin haikailemat myönnytykset eivät ole mahdollisia. Kokouksessa myös korostettiin itsekritiikin tarvetta, totesi Marjanen. Suurta suunnanmuutosta EU:ssa ei ole kuitenkaan odotettavissa, vaan prioriteetteina pysyvät yhä kasvu, työllisyys ja maahanmuutto. Slovakia, joka on yhdessä Unkarin kanssa kritisoinut EU:n maahanmuuttoratkaisuja liian keskitetyiksi, aloittaa heinäkuussa puheenjohtajana. Marjanen uskoo, että kansanäänestyksen jälkiseuraukset tulevat sähköistämään myös Suomen EU-politiikan.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela totesi, että EU-vastaisuudesta voidaan puhua nyt, kun eurokriittisyys on johtanut tilanteeseen, jossa jäsenmaa lähtee eroamaan EU:sta. Ison-Britannian tapauksen pohjalta voidaan havaita, että populismi ja EU:n vastainen kritiikki kytkeytyvät vahvasti kansallisiin konteksteihin, eikä siitä voi tehdä kaikkia maita kattavia johtopäätöksiä. Britanniassa jakolinja globalisaation voittajien ja häviäjien välillä ankkuroituu vahvasti kansalliseen identiteettiin sekä sosioekonomiseen asemaan. Monissa maissa kuitenkin EU-kriitikot ovat yhdistäneet voimiaan maahanmuuttoa vastustavien kanssa. Jokela korosti, että olisi tärkeä pohtia millä välineillä vastataan globalisaation häviäjien kokemaan turvattomuuteen ja identiteetin haasteisiin. Tähän on pyritty vastaamaan talouskasvulla, mutta ongelmana on hidas talouskasvu. Jokelan mukaan on vaikea ennakoida, voisiko Britannia vielä vetäytyä eroamisprosessista, sillä siihen vaikuttaa vahvasti myös maan sisäisen kehitys. Lisäneuvottelut uusista jäsenehdoista on nyt poissuljettu ennen kuin Britannia jättää eroilmoituksensa. Kun eroprosessi käynnistyy, Britannia eroaa siitä kahden vuoden kuluttua EU:sta. Jokelan mukaan Britannian toiveet uudesta EU-suhteesta ovat vielä epäselvät, mikä saattaa johtua siitä, että äänestystulos oli yllätys myös Leave-kampanjan vetäjille, tai sitten Britannia odottaa 27 EU-jäsenmaan yhtenäisyyden rakoilemista, jotta asetelmat muuttuisivat sille suotuisammiksi.

Teija Tiilikainen jakoi alustusten jälkeen puheenvuoroja yleisölle kommenttien ja kysymysten esittämiseen. Hän kysyi itse, voiko Iso-Britannia jatkaa eroon asti normaalina EU-jäsenenä, ja mitä sen tulevalle puheenjohtajuuskaudelle käy. Halosen mukaan Britannialla on juridisesti eroonsa asti täydet oikeudet ja velvollisuudet, mutta poliittisesti on selvää, ettei se voi olla täysimääräisesti mukana. Tulevan puheenjohtajuuskauden kohtalo ei vielä ole selvillä. Kysymykseen, mikä taho EU:ta neuvotteluissa edustaa, Marjanen totesi EU:ssa olevan epäselvyyttä ja ristivetoa eri elinten välillä. Kun kysyttiin, jäävätkö brittiläisten EU-parlamentin jäsenten (MEP) paikat tyhjiksi eron jälkeen, Halonen totesi, ettei siitä ole sääntöä. Mepit kuitenkin juridisesti jatkavat tehtävässään eroon asti.

Yleisöstä myös kommentoitiin, että kansanäänestys oli vain neuvoa antava, ja että suurin osa Ison-Britannian mepeistä kannatti EU:hun jäämistä. Halonen kuitenkin totesi David Cameronin ennen äänestystä luvanneen, että tulosta noudatetaan, joten se on poliittisesti sitova. Myös Skotlannin tulevaisuus EU:ssa herätti kysymyksiä, ja Jokela totesi Skotlannin toivovan mahdollisimman vahvaa edustusta Britannian tulevassa neuvotteludelegaatiossa. Hän uskoo Skotlannin tekevän johtopäätöksensä vasta, kun selviää, millaista suhdetta Iso-Britannia EU:n kanssa tavoittelee.

Yleisöstä huomautettiin, etteivät kansalaiset tunnu tekevän eroa globalisaation ja EU:n integraation vaikutusten välille. Halosen mukaan on tärkeää kehittää EU:ta hyväksyttäväksi kansalaisten silmissä, mutta on epäselvää, missä määrin tämä on EU:n, ja missä määrin kansallisvaltioiden tehtävä. Marjanen yhtyi tähän ja lisäsi, että Ison-Britannian eron sosiaalisten vaikutusten heijastukset muihin EU-maihin voivat olla merkittävät. Jokelan mukaan Britannian eroaminen EU:sta voi vaikuttaa myös muuhun kansainväliseen järjestelmään, joka on luotu länsimaisten instituutioiden, kuten EU:n, varaan. Hän myös kommentoi vaalidatan puhuvan sen puolesta, että identiteetti suhteessa globalisaatiossa pärjäämiseen on ainakin Britanniassa vahvassa suhteessa materiaaliseen hyvinvointiin.

Lisäksi kommentoitiin, että valtaa pitäisi palauttaa jäsenmaihin ja turhasta sääntelystä on luovuttava. Jokela kuitenkin totesi, että lisäintegraatio ei aina tarkoita EU:n toimivallan lisäämistä. Kommenttiin, että EU:ssa ei tunnu juurikaan olevan halua uusiin perussopimuksiin Halonen totesi, että agendalla ei ole uusien prosessien käynnistämistä, vaan aiemman toimeenpanemista. Kuitenkin esimerkiksi Talous- ja rahaunionin kehittämisestä jätetään pois suuret integraatioloikat, eikä haluta lähteä syvälliseen kehittämiseen.

Kysymykseen Saksan ja liittokansleri Angela Merkelin aseman vahvistumisesta EU:n sisällä Halonen vastasi olevansa samaa mieltä. Marjanen myös totesi, että Suomen kanssa samanmielisen, vapaakauppaa kannattaneen kumppanin poistuminen voi antaa tilaa Ranskan ajamalle protektionistisemmalle linjalle EU:ssa. Myös Venäjä-sanktioiden kohtalo on epäselvä. Jokela kommentoi Saksan käyttäneen vahvasta asemastaan huolimatta johtajuuttaan maltillisesti. Yleisöstä myös kysyttiin Brexitin puolustuksellisesta ulottuvuudesta ja kommentoitiin Ison-Britannian lähdön toisaalta heikentävän Euroopan puolustusta, toisaalta jättävän tilaa sen syventämiselle, jota Britannia on aiemmin jarruttanut. Marjasen mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö ovat juuri niitä osa-alueita, joista uutta moottoria yhteistyölle tullaan hakemaan. Jokelan mukaan tutkijat odottivat jo tältä huippukokoukselta mandaattia puolustuspoliittisen valtakirjan laatimiseksi. Hänen mukaansa se saattaa hieman muuttua nyt, kun Iso-Britannia jää poliittisesti syrjään mandaatin luomisesta. Kritiikkiä esitettiin yleisöstä myös EU:n uudistumista kohtaan, mutta alustajat korostivat, että itse asiassa EU on lähiaikoina uudistunut kovaa vauhtia lukuisten kriisien kautta. Toisaalta yleisöstä myös kommentoitiin, että uudistumiseksi tarvitaan juuri sitä yhteistyötä, jota Iso-Britannia vastusti.