Historia

Ulkopoliittisen instituutin seminaari Ulkopoliittisen instituutin seminaari "Nuclear Weapons and Northern Europe" Finlandiatalolla 2.-3.6.1983. Ryhmäkuva ulkona Finlandiatalon edustalla.
Ulkopoliittinen instituutti oli Paasikivi-Seuran aloitteesta vuonna 1961 perustettu ja vuoden 2006 loppuun asti Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämä yksityinen valtionapulaitos, joka toimi itsenäisenä, puolueista ja valtionhallinnosta riippumattomana tutkimuslaitoksena. Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö sai valtionapua opetusministeriöltä. Tämän lisäksi UPI hankki toimintaansa varten rahoitusta muista lähteistä.

Päätös Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön perustamisesta tehtiin Paasikivi-Seurassa marraskuussa 1959. Instituutista pyrittiin tekemään Paasikivi-Seuraa poliittisesti riippumattomampi elin, joka tekisi tutkimusta ja antaisi eväitä valistuneelle ulkopoliittiselle kansalaiskeskustelulle. Säätiön hallitus kutsui asiamiehekseen Jaakko Iloniemen ja lisärahoitusta koetettiin aluksi saada yritysmaailman puolelta. Liikeyritysten antama tuki jäi kuitenkin vähäiseksi ja vasta opetusministeriön myönnettyä säätiölle 500 000 markan avustuksen instituutti pääsi aloittamaan toimintansa elokuussa 1961.

Ulkopoliittinen instituutti sai ensimmäisen johtajansa Osmo Apusesta vuonna 1965, mutta virka ei ollut vielä kokopäivätoiminen. Toiminnan painopiste oli tuolloin satunnaisesti kokoontuneissa työryhmissä. UPI kokosi kirjastoa ja käynnisti Tammen kanssa Maailma tänään -julkaisusarjan.

Paasikivi-Seuran vuonna 1961 perustama Ulkopolitiikka-lehti lakkasi ilmestymästä vuonna 1968, mutta se herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1972 julkaisijanaan nyt UPI. Samaisena vuonna instituutti sai kokopäivätoimisen johtajan ja tiedotussihteerin kasvaneen valtionavun turvin. Johtajaksi valittu Jaakko Kalela jäi pian virkavapaalle ja tehtävää ryhtyi hoitamaan tiedotussihteeri Kari Möttölä.

Instituutti pyrki suuntautumaan aiempaa selkeämmin tutkimuslaitokseksi ja määritteli kolme painopistealuetta, joihin tutkimuksen tuli keskittyä. Nämä olivat Suomen ulkopolitiikka, puolueettomuus sekä ulkopolitiikan yleinen teoria ja muiden maiden noudattama ulkopolitiikka. Kokopäiväisen tutkijan instituutti sai vasta vuonna 1987. UPIn uusi kasvu-ura alkoi toden teolla Paavo Lipposen tultua johtajaksi vuonna 1989.

Keskusteluja instituutin valtiollistamisesta käytiin jo 1970–1980-lukujen taitteessa, jolloin suunnitteilla oli UPIn sijoittaminen eduskunnan tai opetusministeriön alaisuudessa toimivaksi laitokseksi. Vuonna 2006 Ulkopoliittisen instituutin hallintaoikeus siirtyi Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiöltä Suomen eduskunnan alaisuuteen.

Eduskunta päätti 100-vuotisjuhliinsa liittyen perustaa alaisuuteensa kansainvälisiä suhteita ja Euroopan unionin asioita tutkivan laitoksen.

Uutta Ulkopoliittista instituuttia koskeva laki kytkettiin osaksi yksikamarisen eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksia. Eduskunta hyväksyi 1.6.2006 pidetyssä 100-vuotisjuhlaistunnossa lain Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta, joka tuli voimaan 1.7.2006 ja jonka nojalla uusi instituutti otti vastatakseen myös vanhan instituutin tehtävät ja käynnisti toimintansa 1.1.2007 lukien. Se käyttää edelleen Ulkopoliittisen instituutin nimeä. Ulkopoliittista instituuttia johtaa Teija Tiilikainen (2010-).

Aikaisemmin instituutin johtajina ovat toimineet Raimo Väyrynen (2007–2009), Tapani Vaahtoranta (1991–2007), Tuomas Forsberg (Vaahtorannan työloman ajan 1998–2001), Paavo Lipponen (1989–1991), Kari Möttölä (1973–1988), Jaakko Kalela (1972–1973) ja Osmo Apunen (1965–1972).

Lähteinä käytetty mm. Mikko Metsämäen artikkelia ”UPI:n oppivuodet. Informaation välittäjästä tutkimusinstituutiksi”, joka on julkaistu Ulkopolitiikka-lehden numerossa 3/2001, sekä UPIn toimintakertomusta vuodelta 2006.