Between consensus and confusion:
Institutional changes and policy challenges in the EU's development policy Post-Lisbon

Julkaistu 15.11.2011

Marikki Stocchetti
The Finnish Institute of International Affairs

Lataa PDF (2.98 Mb)

Lissabonin sopimus nosti kehityspolitiikan Euroopan unionin ulkopolitiikan ytimeen,
ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kauppapolitiikan rinnalle. Lisäksi näiden ulkopolitiikan eri alojen välillä on määrä tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä.

Kehityspolitiikan erityisten päämäärien – köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen – saavuttaminen edellyttää, että ne otetaan huomioon myös muilla ulkopolitiikan aloilla. Kehityspolitiikan toimijoiden on myös itse määritettävä ja ratkaistava kehityspolitiikan erityisluonteeseen liittyvät toimivaltakysymykset, politiikan painopisteet sekä tehtävät suhteessa muihin EU:n politiikan aloihin.

Eurooppa-neuvoston, EU:n komission ja parlamentin vuonna 2005 hyväksymä Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus -julkilausuma tarjoaa poliittisen perustan unionin kehityspolitiikan tehostamiselle. Nyt tämä julkilausuma tulisi päivittää niin, että siinä huomioitaisiin Lissabonin sopimuksen tuomat institutionaaliset muutokset ja kehityspoliittiset tarpeet.

EU:n ulkosuhdehallinto tarjoaa puitteet kehityspolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteisten päämäärien – kuten hyvän hallinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien – entistä johdonmukaisemmalle edistämiselle. Tätä tavoitetta korostetaan myös komission lokakuussa antamassa uudessa tiedonannossa. Ulkosuhteiden kokonaisuuden ja kehityspolitiikan kannalta on kuitenkin hälyttävää, että kauppapolitiikan uudelleenarviointi on komission ehdotuksessa jäänyt puutteelliseksi.