Briefing Paper

Briefing Paper 211 (2016)   

Europe's New Defence Agenda:
Major hurdles still remain


Julkaistu 14.12.2016

Tuomas Iso-Markku & Niklas Helwig
Finnish Institute of International Affairs

Lataa PDF (1.43 Mb)

Eurooppa-neuvosto keskustelee joulukuussa keinoista, joilla Euroopan unionin on määrä vahvistaa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa. Britannian brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen eräät jäsenmaat ovat suhtautuneet yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan aiempaa kunnianhimoisemmin. Eurooppa-neuvostoon tuotavassa paketissa on silti enimmäkseen kyse jo olemassa olevien politiikkojen tarkistamisesta ja uudelleenpaketoimisesta, ei niinkään perustavaa laatua olevasta uudistuksesta.

EU:n jäsenmailla on edelleen eriäviä näkemyksiä unionin ja NATO:n välisestä suhteesta, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan prioriteeteista ja siitä, kuinka paljon EU:n pitäisi olla mukana puolustuksessa ylipäänsä. Erimielisyydet säilyvät, oli Britannia mukana unionissa tai ei.

Jos nyt keskusteluun nostetut toimet pannaan täytäntöön, jäsenmaat pystyisivät koordinoimaan suunnitelmiaan suorituskykyjensä kehittämisestä aiempaa paremmin. Lisäksi niiden olisi aiempaa helpompi rahoittaa yhdessä puolustusalan tutkimusta ja tehdä yhteisiä hankintoja. Tämä ei kyseenalaistaisi NATO:n roolia Euroopan puolustamisessa, vaan päinvastoin edesauttaisi transatlanttista taakanjakoa.

Osa jäsenmaista on muita kunnianhimoisempia suorituskykyjen yhteiskäytön ja puolustusyhteistyön suhteen. Tämä saattaa johtaa eritahtiseen integraatioon EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Eritahtinen kehitys voisi syventää jäsenmaiden välisiä, olemassa olevia jakolinjoja.

Suositukset