Entä se protektionismi?

Onsdag, 18. Mars 2009     0 kommentti(a)
Kristian Kurki
Forskningsassistent

Maailmalla pelätään protektionismin nousua, mutta EU neuvottelee paraikaa yhtä suurimpia vapaakauppasopimuksiaan. Vastapuolena on finanssikriisistä köhisevä mutta huimalla vauhdilla rikastunut Korean tasavalta, tuttavallisemmin Etelä-Korea.

1950-luvun alussa käydyn Korean sodan jälkeen koko Korean niemimaa oli pahoin runneltu ja rutiköyhä. Pohjoinen puolisko pääsi jaloilleen Neuvostoliiton tuella ja oli aina 1970-luvulle asti eteläistä naapuriaan vauraampi maa.

Soul painiskeli pitkään poliittisen epävakauden ja rahoituslähteiden puutteen kanssa, mutta 60-luvulta lähtien talouskasvu on ollut huimaa. Valtion luotsaama teollinen kehitys auttoi korealaisten yritysrykelmien, chaebolien, nousua maailmanluokan valmistajiin, ja samalla talous kääntyi vientipainotteiseksi. Huomattava osa korealaisten valmistamista tuotteista sisältävät japanilaisten patentoimaa teknologiaa, mutta korealainen osaaminen on tätä nykyä täysin vertailukelpoista. Korealaiset autot, laivat ja elektroniikkatuotteet ovat valtion tuen ja korealaisten korkean työmoraalin ansiosta sekä edukkaita että laadukkaita. Hyundai, Samsung, Daewoo ja LG ovat arkisia tuotemerkkejä Suomessakin.

Finanssikriisin on pelätty pahentavan protektionistisia piirteitä valtioiden taloushallinnossa, mutta EU:n ja Etelä-Korean harkitsema vapaakauppasopimus on esimerkki päinvastaisesta kehityksestä. Maiden välisen kaupan arvo oli n. 90 miljardia vuonna 2007, ja EU on Kiinan ohella Etelä-Korean tärkein kauppakumppani. Sopimuksen solmiminen tekisi korealaisista vientituotteista entistäkin kilpailukykyisempiä, ja esimerkiksi eurooppalaiset autonvalmistajat pääsisivät kokeilemaan, kelpaako korealaisille muu kuin kotimainen menopeli. Etelä-Koreassa myydyistä autoista alle kymmenesosa on tuontitavaraa, ja siitä valtaosa Japanista.

Kahdeksas ja toistaiseksi viimeinen neuvottelukierros vapaakauppasopimuksesta käydään Soulissa ensi viikolla. Ainakin Etelä-Korea sanoo haluavansa osoittaa, kuinka talouskriisi taltutetaan vapaan kaupan voimalla. Neuvottelut alkoivat kuitenkin jo ruusuisten talousarvioiden aikaan keväällä 2007, ja hankkeen saattaminen näin pitkälle kielii pitempiaikaisesta strategiasta – ehkä siitä, että Soulissa halutaan välttää liiallista riippuvaisuutta Kiinasta tai Yhdysvalloista, mutta varmasti myös siitä, että korealaisen high-techin aikakausi on vasta alkamaisillaan.

Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä