Mitä on Venäjän lännen politiikan taustalla?

Onsdag, 8. April 2009     0 kommentti(a)
Minna-Mari Salminen
forskningsassistent

Kesäkuussa 2008 Venäjän Federaation tuore presidentti Dmitri Medvedev teki ehdotuksen uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista. Lähes vuotta myöhemmin keskustelu tämän uuden arkkitehtuurin tarpeellisuudesta jatkuu. Mitä Venäjä haluaa saavuttaa uudella järjestelmällä?

Viime viikolla presidentti Medvedev matkallaan Lontoon G20-kokoukseen, ehti hän puhumaan myös London School of Economics and Political Science (LSE) yliopiston opiskelijoille. Pääosa puheesta oli omistettu kokouksen päätöksien ja maailman talouskriisin ruotimiseen. Talouden lisäksi Medvedev halusi vielä kerran puuttua omaan ehdotukseensa uudenlaisesta turvallisuusarkkitehtuurista.

Presidentin mukaan järjestöt, jotka tällä hetkellä vastaavat eurooppalaisesta turvallisuudesta, NATO, EU, ETYJ ja Kollektiviinen turvallisuusjärjestö (CSTO) toimivat kaikki turvallisuuden eri aloilla ja yksi kaikenkattava toimija siis puuttuu. Presidentin mukaan olemme tilanteessa, jossa kaikki maat eivät kuuntele toisiaan ja olemme ajautuneet tilanteeseen, joka ”muistuttaa kylmää sotaa”.

Uuden järjestelmän tulisi sallia sekä liittoutuneiden että liittoutumattomien maiden osallistuminen. Tämän lisäksi tällä areenalla pitäisi voida keskustella ”taloudellisesta turvallisuudesta, energiaturvallisuudesta, sotilaallisesta turvallisuudesta, poliittisista kysymyksistä ja mistä tahansa asioista”. Kuulostaa ETYJiltä.

Ehkä Venäjälle sen ehdottama järjestelmä palvelisi yksinkertaisesti Naton vastapainona. Medvedev puhui LSE:ssä siitä miten tärkeää on, ettei Nato luo itselleen, uusille mahdollisille jäsenmailleen eikä ulkopuolelle jääville maille, kuten Venäjälle, ongelmia laajentumalla. Presidentin mielestä uusien jäsenyyksien mahdolliset poliittiset vaikutukset tulee arvioida hyvin tarkkaan ennen päätöksentekoa. Tämän Medvedev oli tehnyt selväksi myös keskustelussaan presidentti Obaman kanssa.

Ulkopoliittinen instituutti järjesti uuden turvallisuusarkkitehtuurin tarpeellisuudesta seminaarin pari viikkoa sitten. Siellä professori Adam Rotfeld arvioi, että Venäjän esityksen takana saattaa olla tavoite estää Naton leviäminen sen omalle vaikutuspiirille ja samalla se haluaa ottaa tällä kyseisellä alueella oikeutuksen toimia tärkeimpänä turvallisuuden takaajana.

LSE:n latinankielienen motto rerum cognoscere causas eli vapaasti käännettynä asioiden taustojen ymmärtäminen on erittäin tärkeä arvo ja myöhemmin taito, jota sitten entiset opiskelijat voivat työssään koittaa soveltaa. Venäjän suhteen se ei ole aina helppoa.

Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä