Venäjän ja lännen suhteet tulehtuivat uudelleen

Onsdag, 6. Maj 2009     0 kommentti(a)
Minna-Mari Salminen
forskningsassistent

Maaliskuussa Nato-maat päättivät aloittaa uudelleen Nato-Venäjä-neuvoston tapaamiset myös ministeritasolla. Ensimmäinen tällainen kokous Georgian konfliktin jälkeisenä aikana on tarkoitus järjestää 18.-19. toukokuuta. Eilen Venäjä ilmoitti, että se ei tule lähettämään kokoukseen delegaatiota ja näin ollen myöskään Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei osallistu kokoukseen. Viime viikkojen tapahtumat ovat epäilemättä hälventäneet toiveita parantuneista Nato-Venäjä-suhteista, mutta samalla vaikuttavat negatiivisesti myös EU-Venäjä-suhteisiin.

Ensimmäinen syy uudelleen tulehtuneisiin Nato-Venäjä-suhteisiin on tänään alkavat, lähes kuukauden kestävät Naton ja sen kumppanimaiden yhteiset sotaharjoitukset Georgiassa. Harjoituksen tarkoitus on parantaa Nato-maiden ja -kumppanien yhteensopivuutta Naton eri ohjelmien puitteissa, kuten Partnership for Peace (PfP), Mediterranean Dialogue ja Istanbul Cooperation Initiative. Venäjä on kutsuttu harjoitukseen mukaan, muttei halua osallistua. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev totesi viime perjantaina, että Venäjä seuraa harjoituksia tarkasti ja samalla valitteli, että tämänlaisia harjoituksia järjestetään ja näin estetään hyvien suhteiden kehittyminen Naton ja Venäjän välillä. Venäjän naapureista harjoitukseen osallistuvat muun muassa Armenia, Azerbaidžan ja Kazakstan.

Venäjää hiertää Naton suhteen toinenkin asia. Viime viikolla Nato ilmoitti peruuttavansa kahden venäläisdiplomaatin akkreditoinnit Venäjän Nato-delegaatiossa Brysselissä vedoten vakoiluepäilyyn. Viime torstaina brittisanomalehti The Financial Times kertoi Naton päätöksen liittyvän viime syksynä paljastuneeseen Viron ensimmäiseen vakoilutapaukseen, kun Herman Simms ja hänen vaimonsa Heete Simms otettiin kiinni epäiltynä arkaluontoisten Viron EU- ja Nato-jäsenyyttä koskeneiden asiakirjojen vuotamisesta Venäjälle. Asian erityisen kiusalliseksi Venäjälle tekee se, että toisen karkotetuista diplomaateista sanotaan olevan Venäjän EU-suurlähettilään Vladimir Chizovin poika Vasily Chizov. Kuten Venäjän Nato-lähettiläs Dmitri Rogozin jo viime viikolla uhkaili, tänään Venäjä ilmoitti myös vastatoimeksi peruuttavansa kahden diplomaatin akkreditoinnit Venäjällä.

Suomen ulkoministeri Alexander Stubb on todennut, että Nato ja EU ovat yhden kolikon kaksi eri puolta. Jos näin on, niin onko Naton ja Venäjän viilenevillä suhteilla seurauksia myös EU:n ja Venäjän politiikan tekoon? Epäilemättä näin on, sillä 28 Nato-jäsenmaasta 21 kuuluu myös Euroopan unioniin ja Naton tekemä päätös karkotuksista on varmasti hyväksytty myös EU:n kulisseissa. Erityisesti tässä kuviossa spekulaatiota herättää läheinen sukulaisuussuhde.

Vladimir Chizov on erittäin arvostettu työssään. Hän tuntee laajasti EU:n vaikutusvaltaisen virkamiehistön ja on suosittu johtuen avoimesta tyylistään ja hyvästä kielitaidostaan. Samaan aikaan hänet voidaan nähdä myös vaarallisena poliittisena juonittelijana, joka vastustaa esimerkiksi EU:n itäisen kumppanuuden ohjelmaa. Tämän kumppanuusohjelman tarkoituksena on lähentää EU:n suhteita entisen Neuvostoliiton alueen maihin, mutta Venäjä ei ole kuitenkaan mukana tässä ohjelmassa.

Onko isä Chizov ollut tietoinen poika Chizovin mahdollisesti saamista tiedoista? Vastauksella ei sinänsä ole edes väliä, sillä epäilyksen olemassaolo on jo heikentänyt luottamusta Venäjän EU-suurlähettilääseen Vladimir Chizoviin. Onkin esitetty arvioita, että Venäjä muutaman kuukauden sisällä vetäisi suurlähettiläs Chizovin hiljaisesti pois Brysselistä. Tämä on kuitenkin vielä vain spekulaatiota ja seuraukset jäävät nähtäviksi.

Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä