Voiko Venäjä onnistua taistelussaan korruptiota vastaan?

Onsdag, 27. Maj 2009     0 kommentti(a)
Maija Salonen
koordinator

Tutkimuslaitos Transparency International (TI) sijoitti viime vuonna vähiten korruptoituneiden maiden listalla Venäjän 180 maan joukossa sijalle 147. Venäjä ”komeilee” listalla samalla sijoituksella Kenian, Bangladeshin ja Syyrian kanssa. TI:n tilastossa mitataan poliitikkojen ja viranomaisten lahjonta-alttiutta maakohtaisesti.

Korruptio on siis merkittävä ongelma Venäjällä ja haittaa sekä sen yhteiskunnallista että taloudellista kehitystä. Tutkimusten mukaan korruptio ja luottamuksen puute venäläisiä instituutioita kohtaan vaikeuttavat sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien kaupantekoa. Ulkomaiset yritykset pitävätkin korruptiota vakavana esteenä liiketoiminnassaan Venäjällä.

Venäjän sijoitus TI:n vähiten korruptoituneiden maiden listalla on huonontunut lähes koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2002 tilastossa Venäjä oli sijalla 71 (102 maan joukossa), vuonna 2005 sijalla 126 (159 maan joukossa) ja viime vuonna todellakin vasta sijalla 147.

Mikä siis avuksi Venäjän korruptio-ongelmaan? Presidentti Medvedev on ottanut korruption asiakseen ensimmäisenä presidenttivuotenaan. Hän kampanjoi korruptiota vastaan jo ennen presidentinvaaleja ja presidenttikautenaan hän on tehnyt toimenpiteitä kampanjointia toteuttaakseen. Toukokuussa 2008 Medvedev nimitti korruptionvastaisen neuvoston. Heinäkuussa hän hyväksyi korruptionvastaisen kansallisen suunnitelman ja vuoden 2008 lopussa korruptionvastaisen lakipaketin. Lainsäädäntö tuli voimaan tammikuussa 2009. Viime viikolla Medvedev lähetti uuden lakiluonnoksen Duumaan hyväksyttäväksi. Ehdotus koskee syyttäjänviraston toimia korruptiotapauksissa.

Korruptionvastainen lainsäädäntö määrittää korruption Venäjällä ensimmäistä kertaa sekä toimet sen ehkäisemiseksi. Uudessa laissa korruptio määritellään valtioon tai yhteiskuntaan kohdistuvaksi haitaksi, joka aiheutuu vallan tai viranomaisaseman väärinkäytöstä, osallistumisesta kaupalliseen lahjontaan tai lahjuksen antamisesta tai vastaanottamisesta. Uuden lainsäädännön mukaan valtion ja kuntien virkamiesten täytyy ilmoittaa omat, puolison sekä alaikäisten lasten tulot ja varallisuus. Laki velvoittaa myös virkamiehiä ilmoittamaan kaikki heidän havaitsemansa tapahtunut korruptio samoin kuin korruption yritys tai sen epäily.

Ovatko lainsäädäntö ja toimenpiteet sitten riittäviä, kun korruptio on todella kiinteästi osana venäläistä yhteiskuntaa ja sen toimintatapoja? Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Medvedevin lainsäädäntö voisi oikeasti olla toimiva ja erilainen kuin aikaisemmat yritykset, koska Medvedev on hyvin näkyvästi ja henkilökohtaisella tasolla osallistunut lainsäädännön valmisteluun.

Lainsäädäntöä on tosin enemmänkin kritisoitu, eikä monikaan usko näiden toimien parantavan Venäjän vaikeaa korruptiotilannetta. Ernst & Youngin viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan 64 % työssäkäyvistä venäläisistä uskoo korruption Venäjällä vain kasvavan tulevaisuudessa. Lainsäädännön sanotaan olevan liian yksinkertaistettu ja vaikea panna täytäntöön, minkä lisäksi omat hankaluutensa on myös siinä, että Medvedev itse kuuluu tähän eliittiin, jonka korruptiota vastaan hän yrittää taistella. Myös tänä keväänä julkistettuihin poliitikkojen ja virkamiesten tulo- ja omaisuustietoihin on suhtauduttu epäilevästi. Suuri osa venäläisistä epäilee tietojen paikkansapitävyyttä. Skeptisimmät muistuttavatkin, että kun korruptionvastaiset lupaukset eivät tuottaneet tuloksia Jeltsinin tai Putininkaan kaudella, miksi Medvedev onnistuisi siinä paremmin. Nähtäväksi jää, tuleeko Medvedevin lainsäädäntö oikeasti vaikuttamaan Venäjällä rehottavaan korruptioon ja onko näillä toimenpiteillä vaikutusta ensi vuoden Venäjän sijoitukseen vähiten korruptoituneiden maiden listalla.


Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä