Euroopan parlamentti ja kansalaisten perusoikeudet

Tisdag, 7. September 2010     0 kommentti(a)
Juha Jokela
programdirektör - forskningsprogrammet Europeiska Unionen

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti ensimmäisen unionin tilaa kartoittavan puheensa tänään Euroopan parlamentin syysistuntokauden avajaisissa Strasbourgissa. Jäljitellen Yhdysvaltojen presidenttien puhetraditiota liittovaltion tilasta, Barroso listasi 27 valtion muodostaman EU:n poliittiset prioriteetit. Näistä keskeisimmät liittyivät työttömyyden torjuntaan, talouskasvun turvaamiseen, rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn ja EU:n vaikutusvallan turvaamiseen maailmantaloudessa ja -politiikassa.

Uuden perussopimuksen kannalta puheessa oli merkille pantavaa sen suorat viittaukset EU-kansalaisiin ja parlamentaarikkoihin heidän valitseminaan edustajina. Viittaukset korostivat parlamentin legitimiteettiä ja vastuuta EU-päätöksiä tehtäessä.

Samaan aikaan toisaalla – Justus Lipsius -rakennuksessa Brysselissä – valmistauduttiin tärkeään ECOFIN-kokoukseen, jossa EU-maiden valtiovarainministereiden oli tarkoitus puntaroida muun muassa talouskriisiä ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. Barroson puheen rivien välistä saattoi lukea, että parlamenttia ei voi sivuuttaa näitä ongelmia ratkottaessa.

Komission ja parlamentin välinen yhteisymmärrys Lissabonin sopimuksen toimeenpanoon liittyen ei ole ollut aukotonta, mutta tämä kehityskulku on syytä huomioida.

Unionin tilaa käsittelevän puheen lisäksi parlamentin käsittelyssä on tänään toinen EU-kansalaisia suoraan koskettava asia: Ranskan aloittama romanien palautuspolitiikka. Kuluneen vuoden aikana Ranska on karkottanut yli 8000 romania Romaniaan ja Bulgariaan.

Parlamentaarikot ovat syystä huolissaan EU-kansalaisten perusoikeuksista. Puhemies Jerzy Buzek totesi täysistunnon edellä, että vaikka toimivalta yleisen järjestyksen varmistamisessa on epäilemättä jäsenvaltioiden käsissä, kaikilla EU-kansalaisilla tulee olla samat oikeudet; ”ketään ei voi karkottaa maasta vain koska hän kuuluu romanivähemmistöön”. Myös komissiolta odotetaan kannanottoa Ranskan politiikan laillisuuteen, erityisesti EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteeseen ja perusoikeusasiakirjaan liittyen.

Kysymys on mielenkiintoinen EU-kansalaisuuden kannalta. EU:n takaamiin perusoikeuksiin liittyvät kansalliset tulkintaerimielisyydet ratkaistaan viimekädessä EU:n oikeussaleissa. Parlamentti on kuitenkin EU-kansalaisten suoraan valitsema kansanedustuslaitos ja on loogista, että sen sana painaa EU-kansalaisuuden suomia perusoikeuksia käsiteltäessä.

Parlamentin lainsäädäntövalta kansalaisten perusoikeuksia koskettavissa asioissa on myös korostunut. Esimerkiksi SWIFT-pankkitietojen luovuttamista koskeneessa kiistassa parlamentti torppasi komission valmisteleman ja neuvoston hyväksymän lakiesityksen EU-kansalaisten perusoikeuksiin ja tietosuojaan vedoten.

EU-kansalaisten perusoikeuksia koskevat kysymykset ovat integraation ytimessä. Integraation juuret ovat maailmansotien kauhuissa. EU:n vähemmistöpolitiikalla on merkitystä myös ulkosuhteiden hoidossa ja nykyisten konfliktien ratkaisussa. On vaikea nähdä, miten EU pystyisi uskottavasti vaatimaan kansallisten vähemmistöjen oikeuksien ja aseman turvaamista esimerkiksi Länsi-Balkanilla, Lähi-idässä tai Kiinassa, jos ”vapaaehtoisuuteen” perustuvat väestön pakkosiirrot kuuluvat sen jäsenmaiden politiikan välineisiin.

Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä