Kuinka kauas etana ehtii viidessä vuodessa?

Måndag, 4. Oktober 2010     0 kommentti(a)
Johanna Nykänen
forskningsassistent
Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen sanotaan etenevän etanan vauhtia. Termi onkin varsin kuvaava, sillä viisi vuotta jäsenyysneuvottelujen aloittamisen jälkeen Turkki ei ole edennyt edes lähtöviivan takana häämöttävään ensimmäiseen mutkaan. Neuvottelut on saatu päätökseen vasta yhdestä, tiedettä ja tutkimusta koskevasta luvusta. Ehdokasmaan tulee neuvotella yhteensä 35 lukua.

Turkin kohdalla tilanne ei näytä hyvältä. Luvuista on avattu vasta 12. Neuvoston vuonna 2006 jäädyttämät kahdeksan lukua ovat edelleen umpijäässä, koska Turkki ei ole soveltanut Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaa Kyprokseen. Tuolloin tehty päätös siitä, ettei yhdenkään luvun käsittelyä päätetä ennen kuin Turkki on täyttänyt sitoumuksensa, on edelleen voimassa. Lisäksi kaksi yksittäistä jäsenmaata – Ranska ja Kypros – estävät yhteensä 11 luvun avaamisen. Kyproksen kohdalla luvut liittyvät esimerkiksi energiakysymyksiin ja työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Ranska vastaavasti estää muun muassa maatalouteen ja institutionaalisiin kysymyksiin liittyvien lukujen avaamisen. Yksinkertainen laskutoimitus kertoo, että tämä jättää jäljelle vain kolme avattavaa lukua. Se on varsin vähän; samaan aikaan jäsenyysneuvottelut aloittanut Kroatia on avannut 33 lukua, joista 22 on saatu väliaikaisesti päätökseen.

Miksi Turkin vauhti EU:n jäseneksi on sitten niin hidas? Syyt ovat enemmänkin poliittisia kuin teknisiä. Viimeisen viiden vuoden ajan dialogi EU:n ja Turkin välillä on ollut varsin staattista; debatti on pysynyt lähestulkoon samana. Onkin hyvä muistaa, että vaikka jäsenyysprosessia kutsutaan neuvotteluiksi, neuvotteluvaraa on vain reformien toteutusaikataulussa. Neuvottelu onkin tapahtunut lähinnä EU:n sisällä, usein epävirallisissa yhteyksissä, ja se on liittynyt fundamentaalisiin kysymyksiin Turkin sopivuudesta EU:n jäsenmaaksi. 

Samaan aikaan Turkin sisäpoliittinen vauhti on ollut kaikkea muuta kuin etanamaista. Turkki on ottanut aktiivisen alueellisen roolin ja pyrkinyt nostamaan kansainvälistä profiiliaan. Onkin kuvaavaa, että Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen vuosipäivänä maan hallitus osallistui korkeantason ministeritapaamiseen Syyriassa, jossa sovittiin Turkin ja Syyrian välisen strategisen yhteistyön merkittävästä lisäämisestä. Viisi vuotta sitten tämä olisi ollut mahdoton ajatus.  Voikin sanoa, että viimeisen viiden vuoden aikana Turkki on lähentynyt enemmän sen itäisten kuin läntisten naapureiden kanssa.

Samana viikonloppuna Yhdysvaltojen entinen presidentti Bill Clinton vieraili Turkissa ja totesi Turkin olevan yksi niistä suurvalloista, jotka voivat muokata tätä vuosisataa. Clinton myös toisti Yhdysvaltojen jo tutuksi tulleen virallisen kannan, joka painottaa Turkin keskeistä roolia Euroopassa.

Vuosipäivät ovat merkkihetkiä, joilla on symbolista painoarvoa. Se on myös otollista aikaa tilinteolle. Ei olekaan ihme, että Turkin mediassa EU-jäsenyysneuvottelujen vuosipäivä nostettiin varsin laajasti esiin. Raportoinnissa nousi esiin turhautuminen hitaaseen neuvotteluprosessiin. Suomessa moni tuskin osaisi kertoa maan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen päivämäärää – tai edes vuotta.

Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä