Energiaturvallisuus motivoi Kiinan päästörajoituksia

Måndag, 11. Oktober 2010     0 kommentti(a)
Anna Korppoo
forskare - forskningsprogrammet EU:s östra grannskap och Ryssland
Kiina isännöi kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden välikokousta ylpeänä: Pekingissä ja neuvottelukaupunki Tianjinissa Kiinan modernisoitumisen ja talouskehityksen hurjaa vauhtia ei voi olla huomaamatta. Länsiautojen ja valtavien valaistujen pilvenpiirtäjien ympäröimänä on suorastaan vaikeata uskoa, että yli sata miljoonaa kiinalaista elää edelleen kansainvälisesti määritellyn köyhyysrajan alapuolella.

Paikalliset taksikuskit on briiffattu ilmastokokouksesta perinpohjin – kaikki tietävät, että kiinan kieltä taitamaton ulkomaalainen YK:n lappu kaulassaan on toimitettava Meijiangin konferenssikeskukseen. Yksi heistä jopa osoittaa sankkaa savusumua autonsa ikkunasta ja sitten YK:n nimikorttiani. Olen ymmärtävinäni, että hänestä tätä kokousta tarvitaan paikallisen ilmansaasteongelman ratkaisemiseksi.

Elämänlaatua heikentävä savusumu on vain yksi Kiinan kasvavaan energiankulutukseen liittyvistä ongelmista. Vielä suurempi haaste on energiaturvallisuus. Missä olisi kaupan tarpeeksi polttoaineita kattamaan valtavan maan nopean talouskehityksen luoma kysyntä? Pekingin valtaapitävien näkökulmasta erittäin hankala vastaus kuuluu: ei missään. Siksi ainoa mahdollinen ratkaisu on kuluttaa vähemmän hyvinvoinnin yksikköä kohden, ja ottaa käyttöön kaikki mahdolliset energiamuodot, mukaan lukien uusiutuva energia.

Kiinan päästövähennyksinä markkinoimat energiapoliittiset toimet pyrkivätkin ensisijaisesti vastaamaan näihin haasteisiin. Virallinen ilmastotavoite on leikata kansantuloyksikön hiili-intensiteettiä 40-45 prosentilla vuosien 2005-2020 aikana. Tämä konkretisoituu energiankulutuksen leikkaamiseen BKT-yksikköä kohden 40 prosentilla sekä päästöttömäksi luokiteltavan energian, uusiutuvien ja ydinvoiman, osuuden kasvattamiseen 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Kiinan toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jo vauhdissa. Monet kansainväliset asiantuntijat pitävät toimia suhteellisen kunnianhimoisina. Kehitystahtinsa vuoksi Kiinan ei voida odottaa vähentävän päästöjään; maan päästötrendin odotetaan jatkavan kasvuaan noin vuoteen 2030 valituista kehityspoluista riippuen. Kiinan tavoite kuitenkin vastaa kansainvälisen ilmastopaneelin neljännen raportin pohjalta tehtyä suositusta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahden asteen lämmönnousuun vaatii kehitysmaaryhmää rajoittamaan päästötrendejään 15-30% alle odotetun kehitysuran (business-as-usual) vuoteen 2020 mennessä.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Kiina törmää kuitenkin vaatimuksiin näiden toimiensa mitattavuudesta, raportoitavuudesta ja verifioitavuudesta (MRV). Tämä on keskusjohtoiselle hallintojärjestelmälle liikaa.

Ilmastoneuvottelujen mahdollisesta lopputuloksesta riippumatta on onni, että kiinalaisen taksikuskin ja kansainvälisen yhteisön intressit käyvät yksiin. Monet kotimaisen energianturvallisuuden ja paikallisten ympäristöongelmien ratkaisuista voivat vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä. Muuten hintavia päästörajoitustoimia olisi vaikeata oikeuttaa.


Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä