Tämän viikon ETY-kokousta ei pidetä 1970-luvulla

Tisdag, 2. December 2008     2 kommentti(a)
Hanna Ojanen
gästforskare – forskningsprogrammet Europeiska unionen

Oli piristävää törmätä työmatkan aamuhämärässä liikennemerkkiin, joka kielsi pysäköinnin muilta paitsi ETYJ:iltä. Toden totta, ETYJ on taas tulossa pysäköimään Helsinkiin! Mutta miksi suomalainen ETY-keskustelu menee aina autoihin? Oi, ne mustien autojen letkat… Kaipaammeko me niitä todella niin paljon? Mustien autojen autonkuljettajia haastatellaan heidän ihmeellisistä kokemuksistaan ja teitten varsille keräännytään. Ettei vielä vilkutettaisi pienillä lipuillakin.

Toki keskustelu menee myös siihen, miten Suomi mahtaa puheenjohtajana pärjätä, ja miten Suomen ulkoministeri pärjää. Muistellaan 1970-lukua ja sitä suurta ETY-kokousta. Vanhat ajat tekevät paluuta. Sisärajatarkastuksetkin otettiin viime viikolla taas käyttöön. Hyvä, ettei vedetä komerosta esiin vielä pahvi-Kekkosta suurine silmälaseineen kokoustilaa komistamaan.

Retroilu on muotia, mutta ETYJ:iä ei pitäisi ajatella 1970-luvun kaavoilla. Tämän viikon ETY-kokousta ei pidetä 1970-luvulla. Johan sen huomaa siitä, että ETYJ on YouTubessa. Eikä sisärajatarkastusten väliaikainen palauttaminen mitätöi sitä, että olemme edelleen EU:ssa. Niin, ja EU itse luonnollisesti osallistuu kokoukseen.

EU:ssakin saatetaan muistella vuotta 1975 ja Finlandia-taloa, jossa Italian silloinen pääministeri Aldo Moro allekirjoitti ETYK:in päätösasiakirjan neuvoston puheenjohtajana Euroopan yhteisön puolesta. Tätä pidettiin merkittävänä saavutuksena vasta alkaneelta EY-maiden "poliittiselta" yhteistyöltä, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan esiasteelta. Edelleen EU:n jäsenmaiden tulee koordinoida ETY-kantansa ja käyttää yhtä ääntä järjestön päätöksentekoelimissä. Euroopan komissio osallistuu sen ETY-maan delegaatioon, joka hoitaa EU:n puheenjohtajuutta. Komissiolla on kuitenkin myös oma edustajansa ja se on monessa suhteessa jäsenmaan asemassa. EU:llakin on tavoitteensa tulevassa kokouksessa, tai ainakin sillä olisi syytä olla -- onhan EU-maiden osuus ETYJ:in budjetista noin 70%.

Jaksaisiko Suomi puheenjohtajana edistää sekä EU-maiden keskinäistä yhtenäisyyttä että EU:n ja ETYJ:in suhteita samalla kun se pyrkii saamaan aikaan päätöslauselman, ja katsoo hieman omienkin etujensa perään? Siinäpä tehtävää kerrakseen.

Tilaisuuteen kannattaa kuitenkin tarttua. Jos ETYJ ottaa EU:n vakavasti, varmasti vaikutusta on myös toiseen suuntaan.

Inläggen representerar skribenternas egna åsikter

Keskustelu (2 kommenttia)

3.12.2008, Juhani Harjunharja
 

Ihan suoraan ETYJ-asiaa tämä seuraava ei liene, mutta:

Muurmansk-Karjala-akselilta voisi ehkä löytyä jonkin verran sekä EU:n, Venäjän ja siinä erityisesti Suomen kiinnostusta lähteä edistämään ajateltua laajennettua ja syvennettyä yhteistyötä; puhuttaisiinko "Barnetsin kutsusta"?

Eli Muurmanskin ja Venäjän-Karjalan hallinto- ja talousalueet muodostavat varsin pitkän ja yhtenäisen rajalinjan EU:n koillisosan ja Venäjän luoteisosan välille. Tässä kohden olisi Suomella omakin tilaisuutensa osoittaa koko EU:lle oma maantieteellinen merkityksensä: emme olekaan se syrjäinen, pieni, köyhä, kylmä ja karu maa, joka vikisee hennosti EU:n koillisnurkassaan edes pientä huomiota saadakseen. Olemmekin maa, jolla on pitkät ja nyttemmin rauhalliset ja varsin luottamuksellisetkin suhteen maapallon maantieteellisesti suurimpaan maahan, jolla on merkittäviä maa- ja energiavarantoja vaikka muillekin jakaa. Maalla on myös erittäin pitkä monikulttuurinen taustansakin.

Lisäksi tuo maa on joka tapuksessa laaja-alaisesti kehittyvä maa, joka olisi syytä saada EU:n kenties läheisimmäksi ulkokumppaniksi mitä pikimmin sen parempi.

Voitaisiin ensin aloittaa EU-Venäjä-akselin vapaakauppakokeilu Suomen toimiessa siinä esimerkillisenä kosketuspintana. Kokeilu voisi pohjautua EFTA:n perinteikkääseen ja koeteltuun malliin. Samalla kokeilu toisi laajentuvan yhteistyön myötä tuota turvallisuutta ja vakautta kansanväliseen toimintaan, sitä, jota ETYJ erityisesti on pantu vaalimaan.

Miten tämä asia nähtäisiin UPI:ssa?

3.12.2008, Juhani Harjunharja
 

Ihan suoraan ETYJ-asiaa tämä seuraava ei liene, mutta:

Muurmansk-Karjala-akselilta voisi ehkä löytyä jonkin verran sekä EU:n, Venäjän ja siinä erityisesti Suomen kiinnostusta lähteä edistämään ajateltua laajennettua ja syvennettyä yhteistyötä; puhuttaisiinko "Barnetsin kutsusta"?

Eli Muurmanskin ja Venäjän-Karjalan hallinto- ja talousalueet muodostavat varsin pitkän ja yhtenäisen rajalinjan EU:n koillisosan ja Venäjän luoteisosan välille. Tässä kohden olisi Suomella omakin tilaisuutensa osoittaa koko EU:lle oma maantieteellinen merkityksensä: emme olekaan se syrjäinen, pieni, köyhä, kylmä ja karu maa, joka vikisee hennosti EU:n koillisnurkassaan edes pientä huomiota saadakseen. Olemmekin maa, jolla on pitkät ja nyttemmin rauhalliset ja varsin luottamuksellisetkin suhteen maapallon maantieteellisesti suurimpaan maahan, jolla on merkittäviä maa- ja energiavarantoja vaikka muillekin jakaa. Maalla on myös erittäin pitkä monikulttuurinen taustansakin.

Lisäksi tuo maa on joka tapuksessa laaja-alaisesti kehittyvä maa, joka olisi syytä saada EU:n kenties läheisimmäksi ulkokumppaniksi mitä pikimmin sen parempi.

Voitaisiin ensin aloittaa EU-Venäjä-akselin vapaakauppakokeilu Suomen toimiessa siinä esimerkillisenä kosketuspintana. Kokeilu voisi pohjautua EFTA:n perinteikkääseen ja koeteltuun malliin. Samalla kokeilu toisi laajentuvan yhteistyön myötä tuota turvallisuutta ja vakautta kansainväliseen toimintaan, sitä, jota ETYJ erityisesti on pantu vaalimaan.

Miten tämä asia nähtäisiin UPI:ssa?

Osallistu keskusteluun

Henkilötiedot
Nimi  
Sähköpostiosoite  
Web-sivusto  
Kommentti
  Lähetä