Eurooppa-neuvoston Jälkilöylyt

Endast inbjudna
Miapetra Kumpula-Natri Miapetra Kumpula-Natri
Kare Halonen Kare Halonen
Helena Petäistö Helena Petäistö
Vesa Puttonen Vesa Puttonen
Juha Jokela, Helena Petäistö Juha Jokela, Helena Petäistö
Arto Aniluoto Arto Aniluoto

Mån 21.6.2010 kl. 10:30-12:00
Pikkuparlamentin Auditorio
Arkadiankatu 3

Tilaisuudessa alustaa Eurooppa-neuvoston kokoukseen osallistunut EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen.

Lissabonin sopimuksen ensimmäistä puolivuotiskautta ovat hallinneet finanssi- ja ilmastoasiat. Kreikan tukipaketin, Kööpenhaminan jälkimaininkien ja EU 2020-strategian lisäksi käsittelyssä ovat muun muassa G20-kokous ja YK:n vuosituhattavoitteet. Mitä kokouksessa päätettiin? Ja millainen ilmapiiri kokouksessa vallitsi sen virallistuttua Lissabonin sopimuksen myötä?

Halosen puheenvuoroa kommentoivat rahoituksen professori Vesa Puttonen ja MTV3:n EU-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö. Tilaisuuden avaa Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri. Puhetta johtaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Tilaisuus on suomenkielinen.

Jälkilöylyt heitetään puolivuosittain, aina välittömästi Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen.

Tiivistelmä seminaarista

Miapetra Kumpula-Natri avasi seminaarin toivottamalla yleisön ja puhujat tervetulleiksi EU-huippukokouksen jälkilöylyt –tilaisuuteen.

Kare Halonen aloitti alustuksensa toteamalla kokouksessa olleen useaan kertaan esillä se, että tällä kertaa neuvosto kokoontui ilman välitöntä kriisiä. Horisontissa kuitenkin siinsivät joidenkin jäsenmaiden, etupäässä Espanjan ja Portugalin, talousvaikeudet. Rahoitusmarkkinoita rauhoittaakseen Espanja ilmoitti kokouksen alussa julkistavansa ns. stressitestien tulokset. Tämä johti lopulta päätökseen kaikkien jäsenmaiden testitulosten julkistamisesta heinäkuun lopussa. Kokouksen muihin sisältökysymyksiin liittyen Halonen kertoi Eurooppa 2020 -strategian hyväksymisestä. Suomelle strategian tavoitteita tärkeämpää on se, mitä tehdään EU-tasolla. Suomi ajaa voimakkaasti esimerkiksi digitaaliagendaa. Neuvosto vetosi EU:n lainsäädäntöelimiin, jotta rahoitusmarkkinasäädöstö vietäisiin nopeasti eteenpäin. Eniten kokouksessa herätti keskustelua pankeille asetettavat verot ja maksut. Kokouksessa oli esillä EU:n laajuinen pankkivero, johon jokainen jäsenvaltio sitoutuisi. Myös transaktioverosta keskusteltiin laajasti ja sovittiin asian tarkemmasta kartoittamisesta. Halonen totesi, että kansallisten budjettien tuominen komission tarkastelun alle saattaa toteutua jo ensi vuoden alussa. Suomen vahvasti ajamat taloussanktiot etenevät hyvään tahtiin, Halonen kertoi. Mitä tulee esillä olleeseen perussopimusmuutokseen, Suomi kannattaa nykyisen sopimuksen raameissa toimimista. Viron eurojäsenyys, Islannin EU-jäsenyys, Iranin tilanne sekä ilmastoasiat olivat etukäteen sovittujen asioiden listalla.

Kokouksen menettelytapoihin liittyen Halonen sanoi, että kokouksen keskustelu on Lissabonin sopimuksen myötä muuttunut asiapitoisemmaksi ja koordinoidummaksi. Ranska kannattaa euromaiden välisiä koordinoituja tapaamisia mutta useimmat muut euromaat suhtautuvat tähän skeptisesti, koska se jakaisi EU:n kahtia yhteisvaluuttaan kuuluviin ja kuulumattomiin. Tämänhetkisten foorumien määrä on useimpien jäsenmaiden mukaan riittävä. Parlamentin puhemies moitti neuvostoa parlamentin sivuuttamisesta. Myös komission roolista EU-päätöksenteossa kannettiin huolta. Neuvoston asema onkin huomattavasti kasvanut sen virallistuttua, ja puheenjohtaja Herman Van Rompuy on vahvistanut rooliaan EU:n johdossa. Halonen myös mainitsi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn ja Saksan liittokansleri Angela Merkelin kahdenkeskisten neuvottelujen myöhästyttäneen kokouksen alkamisaikaa. Suomi on Halosen mukaan ottanut pragmaattisen roolin talouskriisin keskellä painivassa unionissa. Oman talouskriisin 1990-luvun alussa läpikäyneellä Suomella on ollut tarjota arvokasta kokemusta ja näyttöä talouskriisin hallinnasta, ja maa onkin ottanut aktiivisen roolin asian hoitamisessa. Suomi on ajanut voimakkaasti niin stressitestien julkistamista, sanktiomenetelmiä kuin verokoordinointiakin. Kaikki aloitteet ovat liikkuneet eteenpäin, verokoordinaatio tosin muita selvästi hitaammin. Halonen kertoi, että EU on saanut Tsekin tasavallasta uuden ”alaviitemaan” Tanskan tilalle. Tsekki ei nimittäin aio ottaa pankkiveroa käyttöön. Britannian uusi hallitus puolestaan painotti kokouksessa vahvasti ”erityistilannettaan”. Lopuksi Halonen kertoi kokouksessa olleen esillä myös neuvoston tapaamisten aikaväli.

Helena Petäistö totesi kommenttipuheenvuorossaan kokouksen olleen hyvin harmoninen, mikä oli seurausta huolestuttavasta markkinatilanteesta. Tämä saattoi kuitenkin olla tyyntä myrskyn edellä, Petäistö lisäsi. Liittyen Halosen mainintaan Sarkozyn ja Merkelin kahdenkeskisistä neuvotteluista, Petäistö muistutti niiden olevan välttämättömiä hyvien tulosten aikaansaamiseksi EU-tasolla. Hän totesi, että laajentuneessa EU:ssa Saksan ja Ranskan välinen sopimus ei pelkästään riitä, mutta on silti välttämätön. Maiden kahdenkeskisillä keskusteluilla on ollut tärkeä merkitys myös Suomen EU-jäsenyyden kannalta – vuonna 1993 silloinen Ranskan presidentti François Mitterrand ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl sopivat Suomen jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta kahden kesken. Kahdenkeskisten neuvottelujen perinne ei ole vain epävirallinen tapa; Élysée-sopimus edellyttää mailta koordinoitua yhteistyötä. Brysselissä kannetaan huolta EU:hun kylmän realistisesti suhtautuvien Sarkozyn ja Merkelin keskinäisten välien heikkoudesta, Petäistö kertoi.

Vesa Puttonen puolestaan harmitteli kommenttipuheenvuorossaan sitä, että vain kriisit ajavat todellisiin muutoksiin EU:ssa. Esimerkiksi stressitestien tulosten julkistaminen olisi pitänyt olla itsestään selvää jo kauan aikaa sitten. Mielikuva Suomesta EU:n mallioppilaana ei ole realistinen, sillä mitä tulee esimerkiksi palkkainflaatioon, Suomi painii samassa sarjassa Etelä-Euroopan taloudellisesti epävakaiden jäsenmaiden kanssa. Kreikalle kerätyn tukipaketin tulisi Puttosen mukaan riittää, mikä ei kuitenkaan ole täysin rauhoittanut markkinoita. Suomessa valtiontalous alkaa olla huolestuttavassa tilassa, sillä elvytyksen varaa ei enää ole ja veroja on nostettava. Pankkiverouudistus tuli harmittavaan aikaan, sillä se hidastaa osaltaan talouskasvua. Suomen eläkepommi vaikeuttaa tilannetta entisestään. Puttonen peräänkuulutti EU:n proaktiivisuutta isojen rakenteellisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kysymysosiossa todettiin EU-tason taloushallinnon menevän sisäpolitiikan ydinalueelle, johtaen mahdollisesti heikkoon taloushallintoon kansallisten vaalien takia. Yleisössä myös sanottiin, että kaikki Lissabonin sopimuksen puolestapuhujat eivät ole ymmärtäneet, mitä sopimus käytännössä tarkoittaa. Yhtenä esimerkkinä tästä on parlamentin vahvistunut rooli. Yleisössä ihmeteltiin, eikö kukaan kokouksessa todella kyseenalaistanut Viron ottamista euroalueeseen tämänhetkisessä taloustilanteessa. Yleisöstä ehdotettiin rakennerahastoon teknisesti yksinkertaista sanktiopykälää, joka mahdollistaisi maksatusten jäädyttämisen tietyn jäsenmaan osalta sanktiona huonosta taloudenhoidosta. Lisäksi yleisössä pohdittiin yhteisen taloushallituksen vaikutuksia kilpailukykyyn sekä luottoluokituslaitosten roolia talouskriisissä.

Vastauksissaan kysymyksiin Halonen totesi, että sanktioiden käyttö ei saa jäädä poliittisen harkinnan armoille vaan tulee olla täysin automatisoitua. Viron eurojäsenyydestä oli puhetta ennen kokousta, ja esimerkiksi Euroopan keskuspankki osoitti skeptisyyttä asian suhteen. Sillä ei kuitenkaan ole päätösvaltaa asiassa. Itse kokouksessa jäsenyys kuitattiin rutiininomaisesti ilman keskustelua. Puttonen puolestaan totesi, että paras tapa pitää markkinat vakaana on olla antamatta sille aseita. Tämän mahdollistaisi unionin yhteinen taloushallitus. Yksityisten luottoluokituslaitosten tiukka kontrollointi ei Puttosen mukaan olisi ratkaisu talousongelmiin. Lopuksi Puttonen totesi, että jos yhtenäistä taloushallintoa ei saada kokoon, eurosta saattaa tulla hajauttava tekijä alun perin rauhan projektiksi perustetussa EU:ssa. Miapetra Kumpula-Natri peräänkuulutti köyhyys- ja koulutuskriteereitä Eurooppa 2020 -strategiassa. Ne on hänen mukaansa tyystin unohdettu, mikä merkittävästi laskee koko strategian painoarvoa. Kumpula-Natri myös totesi, että isommissa jäsenmaissa vaalit voivat todella hidastaa EU-päätöksentekoa taloushallinnon osalta. Petäistö puolestaan totesi, että Suomen budjettivajeen ylitys oli suuri uutinen Euroopassa, sillä Suomea on pidetty vakaan talouden maana. Ranskan lehdistö poimi Suomen vientirakenteen yksipuolisuuden niin tuotteiden kuin vientimaidenkin osalta yhdeksi merkittäväksi syyksi budjettivajeen ylitykseen. Petäistö myös kertoi, että Suomen uusi ”pahan poliisin” rooli on otettu yllätyksellä vastaan Brysselissä.