Rapporten

Rapporten 49 (2016)   

Huoltovarmuus muutoksessa:
Kansallisen varautumisen haasteet kansainvälisessä toimintaympäristössä


Publicerad 22.11.2016

Mika Aaltola
Christian Fjäder
Eeva Innola
Juha Käpylä
Harri Mikkola
Ulkopoliittinen instituutti

Ladda ner PDF (682 Kb)

Huoltovarmuustoiminta on Suomen kokonaisturvallisuuden kan­nalta kriittistä, mutta se tunnetaan ja ymmärretään varsin suppeasti. Raportti analysoi Suomen huoltovarmuustoiminnan nykytilaa, identiteettiä ja muutosta.

Suomalaisella huoltovarmuustoiminnalla on pitkä historia, jonka aikana toiminnan painopisteet ovat muuttuneet. Suomen turvallisuus ja hyvinvointi ovat aiempaa riippuvaisempia yhteiskunnan keskeisten, useasti rajat ylittävien ja kansallisen toimivallan ulottumattomissa olevien toimintojen jatkuvuudesta. Siksi huoltovarmuusajattelussa on alettu painottaa valtioiden välisiin sotilaallisiin kriiseihin varau­tumisen sijaan yritysten toiminnan jatkuvuutta ja kriittisen infra­struktuurin turvaamista jo normaaliolojen häiriötiloja varten. Samalla huoltovarmuuden kansainvälinen ulottuvuus on korostunut.

Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen Euroopassa on kuitenkin herättänyt kysymyksen, pitäisikö huoltovarmuuden painopistettä tuoda takaisin kohti sotataloudellista varautumista. Toisaalta myös maanpuolustuksen huoltovarmuus on yhä enemmän kansainvälisten riippuvuuksien, verkostojen ja toimijoiden varassa. Huoltovarmuutta on vaikea palauttaa kansallisiin voimavaroihin ja toimenpiteisiin pohjautuvaan malliin.

Raportti analysoi huoltovarmuuden asemaa yhä keskinäisriippu­vaisemman ja kriisiherkemmän maailman keskeisenä turvalli­suuskäytäntönä. Raportti vastaa kysymyksiin siitä, miten Suomen huoltovarmuus pyritään turvaamaan, miten suomalainen huoltovarmuuspolitiikka on sopeutunut toimintaympäristön muutoksiin, kuinka huoltovarmuudessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja minkälainen huoltovarmuusidentiteetti ja ­-politiikka Suomella voisi tai pitäisi nykypäivänä olla.

Rekommenderas

Rapporten 29 (2011)  

Norden - Making a Difference?
Possibilities for enhanced Nordic cooperation in international affairs

Teija Tiilikainen and Kaisa Korhonen (eds.)