10 kysymystä puolustuskyvystä
Aamulehti
Pekka Juntti

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi Suomen puolustuspolitiikkaa Aamulehdessä 14.9. Aaltolan mukaan Suomen puolustusbudjetti on uskottava, sillä rahasta saadaan irti enemmän kuin moni muu maa.
Venäjä satsaa huimat 500 miljardia euroa sotakoneeseensa, Ruotsin puolustusbudjetti on kaksinkertainen verrattuna Suomeen. Onko Suomen puolustus uskottava? Kolme asiantuntijaa vastaa.
1 Maailma näyttää jälleen ajautuvan blokkeihin ja varustelukierteeseen. Millainen on voimasuhde Naton ja Venäjän välillä, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola?
– Sotilaallisesti maailma on yhä yksinapainen. Aiemmin Yhdysvaltojen sotilasmahti oli valtava. Vaikka se on pienentynyt, on se edelleen yhtä suuri kuin kymmenen listassa seuraavana olevan maan yhteensä. Venäjän ja Kiinan puolustusbudjetit kasvavat nopeimmin. Silti globaalin tason voimaepäsuhta ei kerro kaikkea. Alueellisesti tilanne voi olla toinen. Venäjä ja Kiina ovat rajoillaan vahvoja.
2 Kuinka suurella rahasummalla Venäjä panostaa armeijaansa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen?
– Venäjällä on meneillään 23 triljoonan ruplan eli noin 500 miljardin euron materiaalihankintaohjelma vuoteen 2020 mennessä. Luku on suuri, mutta täytyy muistaa myös lähtökohdat. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen armeijassa tapahtui massavanheneminen. Laivat ruostuivat satamiin, eikä venäläisillä ollut varaa hävittäjiensä polttoaineisiin.
3 Suomen Puolustusvoimat on joutunut supistamaan toimintaansa vuoden 2012 uudistuksen jälkeen. Muun muassa varuskuntia lakkautettiin. Oliko Suomen päätös oikea vai pitäisikö tehdä korjausliike, Mika Aaltola?
– Pitkään oli vallalla käsitys, että Euroopassa tapahtuvat sotilaalliset muutokset ovat historiaa. Esimerkiksi Ruotsi ajoi armeijansa alas ja panosti kansainväliseen kriisinhallintaan. Puolustuspolitiikka muuttuu Suomessa varmasti nyt, mutta varuskuntatasolla asiaa on vaikea spekuloida.
– Satsauksia tehdään varmasti lisää, mutta suomalaiset ovat hitaita liikkeissään. Ruotsi teki nopeasti päätöksen varustaa armeijaansa, kun Ukrainan kriisi puhkesi. Toisaalta juuri päätöksenteon hitaus on ollut vahvuutemme. Emme lähteneet Ruotsin tavoin sotilaallisen kriisinhallinnan tielle. Puolustusvoimat on vähillä resursseillaan toteuttanut perustehtäväänsä.
4 Tänä vuonna Suomi käyttää puolustukseen 1,47 prosenttia BKT:sta. Puolustusbudjettimme on lähes puolet pienempi kuin Ruotsin. Onko summa uskottava, Mika Aaltola?
– Voi sanoa, että se on uskottava, sillä saamme rahalla enemmän irti kuin moni muu. Yleinen asevelvollisuus tuottaa Suomelle ilmaista työvoimaa. Eikä kyse ole vain rahasta, vaan myös laadulliset asiat ratkaisevat. Meillä on korkea maanpuolustustahto ja verkostot ovat vahvoja niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Siitä esimerkkinä olkoon yhteistyö vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa.
5 Onko puolustus kaluston osalta uskottava, Mika Aaltola ?
– Nyt se on. Tulevaisuudessa tulevat eteen päätökset hyvin kalliiden modernien asejärjestelmien, esimerkiksi uusien hävittäjien ostoista. Venäjän varustautuminen on huolestuttava asia. Jos naapuri kehittyy kovasti, täytyy meilläkin miettiä miten reagoidaan.
6 Puolustusvoimien materiaalihankintamenoja pudotettiin neljä vuotta sitten 200 miljoonalla eurolla. Pitäisikö materiaalihankinnoissa palata vanhaan tasoon, Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö Jukka Juusti?
– Minulla ei voi olla tästä yksityistä näkemystä, mutta yhdyn siihen, mitä komiteat ovat pohtineet kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla. Suositus on, että materiaalihankintoja nostetaan 50–150 miljoonalla eurolla. Asia esitellään piakkoin selontekokäsittelyssä.
7 Puolustusvoimien sotilaskalusto on suureksi osaksi ulkomaista. Käytössä on edelleen myös venäläistä kalustoa, muun muassa BMP-panssarivaunuja. Kuinka venäläisen kaluston huolto järjestettäisiin, jos kriisi puhkeaisi Venäjän kanssa, Jukka Juusti?
– Huoltovarmuus otetaan aina huomioon osana hankintoja. Venäläisen kaluston osalta olemme aina olleet itsenäisiä. Kaupan yhteydessä on hankittu riittävästi varaosia, ja Millog Oy:llä on tämän kaluston huolto ja ylläpito.
8 Entäpä länsikalusto. Iso osa tarvikkeista tulee Nato-maista, hornet-hävittäjät Yhdysvalloista, Leopard-panssarivaunut Saksasta. Jos laaja kriisi puhkeaisi, riittäisikö Suomelle materiaalia?
– Kun ostimme 18 Hornet-hävittäjää, koneiden ylläpito siirrettiin kotimaiselle Patrialle. Leopardiin hankittiin varaosat kaupan yhteydessä. Myös näissä kaupoissa ylläpito ja koulutus oli osa konseptia.
– Mikäli syntyisi pitkä kriisi, kokemuksesta tiedetään, että varaosien toimitusajat pidentyvät. Suurten maiden sotateollisuus palvelee aina ensin omaa puolustushallintoa ja vasta sitten muita.
9 Ohjukset ja ammukset on luokiteltu huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi tekijäksi. Kuinka ammukset riittävät kriisin puhjetessa, Jukka Juusti?
– Puolustuskykymme on pitkälti raskaan tykistön varassa ja ammustuotannon pysyminen omissa käsissä on tärkeää. Tämä on suuri syy sille, miksi Vihtavuoren tehdas haluttiin pitää pystyssä. Ohjuksien osalta on tyypillistä, että niitä ostetaan iso määrä varastoon. Tietenkin on spekulatiivinen asia, kauanko ohjukset sitten riittävät.
10 Eli aivan kaikkeen ei pystytä varautumaan?
– Ei pystytä.