Aineisto ei tarjoa koko kuvaa USA-diplomatiasta
Aamulehti
Kirsti Pohjonen

Hämmentävä 251 000 diplomaattisähkeen kokonaisuus kattaa 44 vuotta



  1. Wikileaksin paljastamat noin 251 000 diplomaattista sähkettä Yhdysvaltain ja sen lähetystöjen välillä ovat hämmentävä kokonaisuus. Seassa on sekä painavaa politiikkaa että juorumaisia henkilöarvioita.
  2. Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu, että kansalaisilla on oikeus tietää päättäjien suunnitelmista. Rajat tässäkin silti tarvitaan.
  3. Noin 261 miljoonan sanan Wikileaks-aineistoa silmäillessä on hyvä myös muistaa, että se ei anna tapahtumista koko kuvaa. Osa jää väistämättä pimentoon.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen kehottaa muistamaan, että joku on jo valinnut, mitä julkisuuteen vuodetaan.

Emme voi siis tietää, miten vinoutunutta ja seulottua kuvaa meille tarjotaan. Koko totuus ei aukene.

Wikileaks sanoo paljastaneensa raportteja vuodesta 1966 tämän vuoden helmikuulle asti. Aikajänne on 44 vuotta. Onko sähkeliikenteestä kaikki tässä? Mitä muuta tietoa Washingtonin ja Yhdysvaltain edustustojen välillä on liikkunut?

Kaikki vuodettu tieto ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää. Vuodoissa onkin ongelma, milloin paljastuksissa mennään liian pitkälle yksityisyyden puolelle. Avoin tiedottaminen on demokratiassa tärkeää, arvo sinänsä. Kansalaisten pitää saada tietoa päättäjien toimista.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak tukee ajatusta. Hän lisää kuitenkin, että jos esimerkiksi kaikista Lähi-idän rauhanneuvotteluista tiedotettaisiin, ei koskaan päästäisi eteenpäin.

Täydellinen avoimuus ei ole realistista eikä edes viisasta. Wikileaks koettelee nyt rajoja.

Osa maksoi hengellään

Salonius-Pasternak kertoo aiemman Afganistan-vuodon johtaneen siihen, että raporteista tunnistetut ihmiset saivat maksaa tiedoista hengellään. Kovin paljon muita seurauksia hän ei ole havainnut.

Avoimuus kärsii myös, jos päättäjät käyvät vuotojen vuoksi entistä varovaisemmiksi.

Isot paljastukset onnistuvat länsimaissa, jossa tieto on yleensä sähköistä. Milloin Wikileaks vuotaa julki Moskovan tai Pekingin ja niiden lähetystöjen välisiä viestejä?

Salonius-Pasternak arvelee, että nuokin viestit olisivat aika samantyyppisiä nyt julkistettujen sähkeiden kanssa, kunkin kansakunnan etujen mukaan vain värittyneitä.

Hän väittää myös, että Wikileaksin uudet vuodot paljastavat enemmän vaikkapa arabimaailmasta kuin itse Yhdysvalloista.

Sähkeet Wikileaks lähetti nyt viidelle lehdelle. Yhdysvaltalainen The New York Times puolusti aineiston julkistamista sillä, että dokumentit palvelevat yleisön etua.

Ne näyttävät Amerikan diplomatian tavoitteet, onnistumiset, kompromissit ja turhautumisen tavalla, johon muut keinot eivät riitä.