Asiantuntija: Venäjä käy Itä-Ukrainassa sijaissotaa
Helsingin Sanomat
Jussi Sippola

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi kommentoi Itä-Ukrainan tilannetta Helsingin Sanomissa 30.5. Pynnöniemen mukaan Venäjä voi reagoida kansalaistensa tilanteeseen Itä-Ukrainassa muutenkin kuin sotilaallisesti.

Venäjä käy Itä-Ukrainassa parhaillaan niin sanottua sijaissotaa, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja everstiluutnantti Torsti Sirén.
Se tarkoittaa sitä, että Venäjä antaa vapaaehtoisten palkkasotilaiden virrata Venäjän ja Ukrainan rajan yli Donbassin alueelle, jossa on viime päivinä käyty taisteluita Ukrainan joukkojen ja Venäjän-mielisten separatistien välillä.
Sirénin arvion mukaan Venäjä pyrkii näin saamaan yliotteen Ukrainan asevoimista.
”Jos tuo ei onnistu, ollaan ainakin lähempänä mahdollista Venäjän asevoimien puuttumista tilanteeseen.”
Torstaina Venäjän-mieliset ampuivat alas Ukrainan armeijan helikopterin, jonka kyydissä olleet 14 sotilasta kuolivat, heidän joukossaan yksi kenraali.
Tiistaina ilmeisesti ainakin 50 Venäjän-mielistä separatistia kuoli, kun Ukrainan helikopterit ja laskuvarjojoukot hyökkäsivät separatistien valtaamalle Donetskin lentokentälle ja valtasivat sen takaisin.
Donetskin separatistihallinnon pääministerin Aleksandr Borodain mukaan 50 kuolleesta 33 on Venäjän kansalaisia.
Venäjä on todennut moneen otteeseen, ettei se voi seurata sivusta, jos sen kansalaisia kuolee. Lisäksi maan sotilasdoktriinin mukaan Venäjä puolustaa kaikkien Venäjän ulkopuolella asuvien kansalaistensa oikeuksia.
Venäjällä on nyt kova uho päällä, mikä voi johtaa sotilaallisiin toimenpiteisiin Itä-Ukrainassa, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen.
”Kun on monta kertaa sanottu, ettei voida seurata sivusta, jossain vaiheessa tulee se paikka, ettei sitä voi pysäyttää. Vaikka johto olisi sitä mieltä, että tätä asiaa pitäisi vielä junailla, yleinen mielipide voi vaatia toimenpiteitä. Propaganda jyrää todella isoilla kierroksilla joka televisiokanavalla”, Kivinen sanoo.
Tilanne voi ratketa vielä myös rauhanomaisesti, uskovat sekä Sirén että Kivinen.
”Positiivinen merkki on se, että Venäjä on valmis keskustelemaan Ukrainan tulevan presidentin Petro Porošenkon kanssa. Se avaa mahdollisuuden rauhanomaiseen ratkaisuun”, sanoo Kivinen.
Sirénin mukaan avoin sota Ukrainan ja Venäjän välillä ”saa vielä odottaa itseään”. Rauhanomainen ratkaisu on Sirénin mukaan mahdollinen, jos Venäjä lopettaa tukensa Donbassin alueen separatisteille, eikä anna erilaisten asemiesten virrata Ukrainaan.
”Kaikki on tässä maailmassa mahdollista”, Sirén toteaa.
Venäjä voi reagoida Itä-Ukrainassa kuolleiden kansalaistensa tilanteeseen myös muuten kuin sotilaallisesti, sanoo vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista.
”Venäjällä on hätätilaministeriö, joka on aktiivinen ulkomailla erilaisissa katastrofeissa. Sen avulla he voisivat tavallaan kiertää sitä sotilaallista aspektia, tuomalla siviilitoimijan.”
Pynnöniemi on seurannut, minkälaista dialogia Venäjä ja Ukraina käyvät keskenään virallista tietä.
Tiistaina Ukrainan ulkoministeriö syytti Pynnöniemen mukaan selvästi Venäjää siitä, että venäläiset rajavartijat eivät ole estäneet taistelijoiden tuloa Ukrainan alueelle. Tähän Venäjä vastasi nootilla, jossa Venäjä pyysi Ukrainaa hillitsemään toimiaan idässä ja tarjoutui lähettämään maahan humanitaarista apua.
”Julkisten lausuntojen perusteella aika kovaa kieltä käytetään tällä hetkellä”, Pynnöniemi arvioi.
Pynnöniemen mukaan käynnissä olevalle konfliktille on vaikea määritellä akateemista termiä.
”Tässä on mahdollista, että narratiivi muuttuu, se miten asioista puhutaan. Kun aletaan molemmin puolin puhua terrorisminvastaisesta sodasta, voisi ajatella, että seuraava käänne olisi sisällissodasta puhuminen.”
Everstiluutnantti Torsti Sirén sanoo, että sisällissota on aina poliittinen käsite.
”Jos aletaan puhua sisällissodasta, kuvaan astuu YK:n suojeluvastuuperiaate, joka tarkoittaa sitä, että YK voi valtuuttaa alueelle jonkinlaisen sotilasoperaation sivullisten siviilien suojelemiseksi.”
Väkivalta Ukrainan itäosassa on kiihtynyt kuluneella viikolla sen jälkeen, kun maassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros viime sunnuntaina.