Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma kommentoi Australian parlamentin alahuoneen päätöstä hyväksyä päästökauppalakialoitteen.
Australia hyväksymässä päästökauppalain
Kansainvälisestä ilmastopolitiikasta saatiin keskiviikkona harvinainen hyvä uutinen, kun Australian parlamentin alahuone hyväksyi kiistellyn päästökauppalakialoitteen.
Aloite meni läpi äänin 74-72.
Australian päästökauppa alkaa ensi vuoden heinäkuussa hiiliverona, joka koskee alkuvaiheessa noin 500 saastuttavaa energiantuotanto- ja teollisuusyritystä, kuten alumiini- ja terästehtaita.
Varsinainen päästökauppa alkaa vuonna 2015.
Tulos oli elintärkeä voitto pääministeri Julia Gillardille, joka pani äänestyksessä likoon koko vähemmistöhallituksensa uskottavuuden.
Gillardin työväenpuolue hävisi vaalit elokuussa ja on sen jälkeen joutunut taistelemaan suosiostaan. Edellinen päästökauppaehdotus kaatoi Gillardin pääministerinä toimineen puoluetoverin Kevin Ruddin vuonna 2009.
Nyt lain toteutuminen on lähes varmaa, sillä marraskuussa äänestävän senaatin enemmistö on päästökaupan kannalla.
Australian päästökauppalaki on vuosiin ensimmäinen merkittävä päätös hiilidioksidin hinnoittelusta. Tähän mennessä laaja päästökauppa on ollut voimassa vain Euroopan unionissa ja Uudessa-Seelannissa.
Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltio valmistelee päästökaupan aloittamista vuoden 2012 alussa. Toteutuessaan Kalifornian päästökaupasta tulisi päästöissä mitattuna toiseksi merkittävin Euroopan unionin jälkeen. Australia tulee kolmantena.
”Australia oli poliittisesti tärkeä erityisesti EU:lle, joka on joutunut seuraamaan vastaavien ehdotusten kompurointia Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma.
Australia tuottaa maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä vain 1,5 prosenttia. Henkilöä kohden laskettuna päästöt ovat kuitenkin maailman kärkiluokkaa, sillä Australia tuottaa lähes kaiken sähkönsä hiilellä. Suuri päästölähde on myös kaivos- ja metallinjalostusteollisuus.
”Australiassa on kaksi ääripäätä. Ilmastonmuutos vaikuttaa siellä jo nyt laajasti esimerkiksi vesitaloudessa, mutta toisaalta saastuttava kaivosteollisuus on tärkeää”, Vihma jatkaa.
Australia siirtyy päästökauppaan eri mallilla kuin Euroopan unioni, joka otti käyttöön järjestelmän koko laajuudessaan heti. Australia on myös luvannut kompensoida yritysten ja kotitalouksien mahdollisesti kohoavaa sähkölaskua. Päästötonnin hinnaksi on määritelty 23 Australian dollaria (17 euroa).
”Australia on todennäköisesti ottanut EU:n ongelmista tarkkaan opiksi ja luonut melko erilaisen järjestelmän. Suuri ero on, että hinnalla on ainakin alkuvaiheessa katto ja vähimmäistaso”, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Magnus Cederlöf.