Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hanna Ojanen kommentoi suomalaisten suhtautumista Natoon Helsingin Sanomien haastattelussa 26.6.
http://www.hs.fi/kotimaa/Ep%C3%A4varmuus+Natosta+kasvoi/a1340607998218?ref=tf_iHS_Nelonen
Tutkija: Muutoksen takana ovat kenraali Makarovin puheet ja Puolustusvoimien säästöohjelma.
Puolustusliitto Natoon kielteisesti suhtautuvien määrä on vähentynyt. Suomalaisista ei kuitenkaan ole tullut aiempaa Nato-myönteisempiä, sillä samaan aikaan epätietoisten joukko on kasvanut.
Kun viime joulukuussa suomalaisista 68 prosenttia sanoi ”ei” maan Nato-jäsenyydelle, nyt enää 62 prosenttia vastustaa asiaa. Epätietoisten osuus on noussut 16 prosentista 21:een.
Asiat käyvät ilmi HS:n TNS Gallup Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyä oli alettu tehdä viikko sen jälkeen, kun Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov oli puhunut Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä.
Makarov sanoi, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi uhka Venäjälle ja että Suomen ja Naton yhteistyön tiivistyminen huolestuttaa Venäjää.
Viime viikonloppuna Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti Suomen presidentin Sauli Niinistön valtiovierailun päätteeksi, että Venäjän johto seisoo Makarovin puheiden takana.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hanna Ojanen ei laita kielteisten Nato-kantojen vähenemistä pelkästään Makarovin puheiden piikkiin, vaikka asiasta nousikin näyttävä julkisuusmylläkkä.
Ojasen mukaan Makarovin puheiden ohella tuloksissa näkyvät myös Suomen puolustuksen uudelleenjärjestelyt säästöohjelmineen.
Ojanen perustelee väitettä sillä, että selvityksen mukaan epätietoisuus on lisääntynyt ja Naton vastustajien määrä vähentynyt erityisesti miesten keskuudessa.
”Miehet seuraavat ja huomaavat puolustuspolitiikkaan liittyviä uutisia herkemmin kuin naiset, ja se voi olla tämän eron takana.”
Natoon haluavien osuus on noussut vain yhden prosenttiyksikön 16:sta 17:ään.
Säästöpuheet ovat saaneet ihmiset pikemmin hämmentyneiksi, eivät niinkään ajaneet heitä Natoa kohti, tulkitsee Ojanen.
”Nyt on vähemmän niitä, joilla on syystä tai toisesta järkähtämätön selkeä kanta Natoon.”
Usein käsitykset Nato-jäsenyydestä heittelevät sen mukaan, onko puolustusliitolla ollut joku operaatio menossa.
”Viimevuotinen Libyan-operaatio on unohdettu, joten tämä [mielipiteen muutos] liittyy kotimaisiin asioihin”, sanoo Ojanen.
Tämänkertaisessa kyselyssä Nato-jäsenyyden kannatus on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Strategian professori Pekka Sivonen Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää tutkimuksen mielipideliikahdusta merkittävänä.
Hän ei kuitenkaan usko Makarovin lausumien vaikuttaneen tuloksissa ”puoleen tai toiseen”.
”On ollut ennakoitavissa, että Natoa kohtaan tunnettu kielteisyyden tunne madaltuu ajan mittaan”, sanoo Sivonen ja viittaa suomalaisten muuttuneisiin käsityksiin EU:sta.
Natoon suhtautumisessa muutokset eri puolueiden kannattajien keskuudessa eivät ole merkittäviä.
Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu kielteisesti jäsenyyteen lukuun ottamatta kokoomusta.
Epätietoisuus on lisääntynyt kaikkien muiden paitsi vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.