Pohjalainen kommentoi pääkirjoituksessaan 11.6. Suomen ja Venäjän suhteita siteeraten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaista, jonka mukaan Venäjä pyrkii horjuttamaan EU:n yhtenäisyyttä kahdenvälisten suhteiden avulla.
Suomesta ei tule Venäjän ja EU:n välien parantajaa, vaikka Suomella
ilmeisesti on muuta EU:ta paremmat suhteet Venäjään. Sekä tasavallan
presidentti että ulkoministeri tulivat tähän tulokseen neuvoteltuaan Venäjän
ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa. Kahdenväliset keskustelut ovat tärkeitä
varsinkin silloin, kun kriisit siirtävät neuvottelijat eri leireihin.
Teija Tiilikaisen mukaan venäläisessä ystävyydessä on kyseessä vanha
roomalainen hajoita ja hallitse -periaate. Vaikka niin olisikin, Suomelle
Venäjän suosiollisuus on helpompi pala kuin pelkoa herättävä ärhentely.
Presidentti Sauli Niinistö korosti, että Suomen ja Venäjän suhteissa ei ole
käytännön ongelmia, mutta Venäjän ja EU:n yhteistyön ongelmat heijastuvat
välillisesti myös Suomeen. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Venäjältä
löytyy lausunnonantajia joka lähtöön, mutta virallisissa keskusteluissa Venäjä
ei kohdista vaateita Suomeen. Hätkähdyttävin lausunto oli sunnuntaisessa
Hufvudstadsbladetissa, jossa entinen EU-parlamentaarikko Sergei Markov uhkasi
kolmannella maailmansodalla, jos Suomi liittyy Natoon. Venäjää taitavien
asiantuntijoiden mukaan suomalaisten venäjän osaamattomuudessa on se hyvä
puoli, ettei kaikkia näitä heittoja tarvitse ymmärtää.