Etelä-Karjalan Nato-ovi raollaan

Etelä-Saimaa

Sanni Haikarainen

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kommentoi Kaakkois-Suomen Nato-kannatusta Etelä-Saimaassa 21.9. Tiilikaisen mukaan itärajan läheisyydessä asuminen voi polarisoida mielipiteitä Natoa kohtaan ja herättää sekä positiivisia että negatiivisia tuntoja.

Rajan läheisyys on vahva elementti.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pitää mielenkiintoisena, että Kaakkois-Suomen Nato-kannatus (26 prosenttia) on täsmälleen samalla tasolla kuin valtakunnallinen.

— Toinen mielenkiintoinen asia on, että tuloksesta löytyy näin isoja eroja eri seutukuntien välillä.

Hän varoisi tulkintaa, että Venäjän rajan läheisyys lisäisi Nato-myönteisyyttä.

— Mielipide voi olla polarisoitunut. Rajan läheisyydessä asuminen herättää sekä positiivisia että negatiivisia tuntoja. Se on vahva elementti ihmisten identiteetissä.

Ukrainan sodan vaikutusta vastauksiin on Tiilikaisen mukaan vaikea arvioida. Nato-jäsenyyden kannatus on pysynyt 2000-luvulla vakaana. Pientä nousua kriisin aikana on kuitenkin ollut.

— Mutta kriisitilanteessakin liittoutumisen hyödyt ja haitat jakavat ihmisiä, Tiilikainen huomauttaa.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin selvästi, että suomalaiset kokevat turvattomuutta ja Venäjän uhkan kasvaneen.

— Se pistää Nato-kannankin liikkeeseen, Tiilikainen sanoo.

 

Tiilikainen on kannustanut suomalaisia keskustelemaan Natosta. Keskustelu tahtoo kuitenkin polkea paikallaan. Pitkä poliittinen kädenvääntö asiasta on luonut myyttejä, pelkoja ja epävarmuutta — kyllästymistäkin.

Tiilikainen uskoo, että ihmiset haluaisivat kuulla faktapohjaisia, objektiivisia arvioita pienen jäsenmaan roolista ja vaikutusmahdollisuuksista Naton suunnitteluun ja päätöksentekoon.

— Taustatietoa on, mutta ehkä yksityiskohdat pääsevät liian vähän esille. Ne jäävät selvityksiin, eikä niitä tuoda keskusteluun.