EU uskoo kriisitoimien vihdoin purevan
Aamulehti
Kirsti Pohjonen

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi Aamulehden haastattelussa että tunnelmat euroalueella ovat kääntyneet aiempaa positiivisemmiksi. Hän uskoo EU:n selviävän koitoksesta.


 



Välikysymys: Keskusta ja perussuomalaiset tivaavat hallitukselta toistamiseen Suomen vastuita


Taloudellisesti Euroopan kituminen kestää vielä ainakin vuoden, ehkä pitempäänkin. Näin arvelee SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

– Poliittisesti Euroopassa eletään nyt odottavissa tunnelmissa, sanoo puolestaan Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Kreikka pyysi muilta euromailta talousapua kaksi vuotta sitten, keväällä 2010. Sen jälkeen tukea ovat saaneet Kreikan lisäksi Irlanti ja Portugali. Nyt jännitetään, miten suuret taloudet Espanja ja Italia selviävät.

Suomessa eduskunta pohtii jälleen unionin talousahdinkoa. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus vastaa tänään tiistaina koko opposition välikysymykseen eurovastuista. Kysymys on vajaan vuoden istuneelle hallitukselle neljäs ja euroalueen vaikeuksista jo toinen.

Espanjan valtionlainojen korot lähestyivät viikko sitten lukuja, joilla Kreikka, Irlanti ja Portugali hakivat kansainvälistä apua. Koski uskoo silti, että Espanja ei tarvitse muiden euromaiden apua. Maa on kaiken aikaa vakuuttanutkin, että se pystyy omin voimin hoitamaan pulmat. Varsin kivikkoinen tie Espanjalla on edessä. Koski muistuttaa, että puhjennut asuntokupla oli Espanjassa isompi kuin Yhdysvalloissa. Sen myötä pankeilla on ongelmaluottoja ja osa niistä tarvitsee lisäpääomaa.

– Koko talous on rakennettu siellä hötölle. Kasvunäkymät ovat huonot, Koski sanoo. Ratkaisevaa on, että maa kykenee parantamaan kilpailukykyään ja uudistamaan rakenteita.

Tiilikainen lisää, että Espanjassa valta vaihtui jokin aika sitten normaalisti. Se antaa hallitukselle pohjaa viedä talouskuuri läpi.

Odotusta ilmassa

– Poliittisesti tunnelmat ovat kääntyneet aikaisempaa myönteisemmiksi, Tiilikainen arvioi tilannetta EU:ssa.

Kaksi vuotta sitten EU:n oli reagoitava nopeasti Kreikan talouskriisin patoamiseksi. Siitä pitäen on kehitelty pitkä sarja ratkaisuja, joukossa päätös euromaiden budjettikurista. Samaan aikaan on luotu myös uusia välineitä kriisin hoitamiseen. Euromaat sopivat äsken kriisirahastojen voiman kasvattamisesta.

– Nyt sitten odotetaan, onko suunta kääntynyt ja miten välineet purevat. Tiilikainen luottaa EU:n selviävän koitoksesta.

Vaalit lisäävät myös odottavaa tunnelmaa. Ranskassa ovat edessä presidentinvaalien toinen kierros ja parlamenttivaalit. Myös Kreikassa on pian vaalit.

Tiilikainen ei usko valintojen järisyttävän asetelmia. Kriisimailla ei ole sopeutukselle vaihtoehtoja. Ranskassa EU-myönteisyys edustaa myös pitkää linjaa. Maa tarvitsee unionia, jonka kautta se voi sitoa Saksaa.