Helsingin Sanomat, Maailman kirjat, 6.7.2008
Raimo Väyrynen

Tällä palstalla kerrotaan mitä maailmalla luetaan.

Menestyminen amerikkalaisessa julkisten intellektuellien kilpailussa
edellyttää uutta tai uudelta kuulostavaa ideaa, joka on markkinoitava
tehokkaasti. Haitaksi ei ole, jos se haastaa vallalla olevan populaarin
käsityksen. Richard Floridan tapauksessa kaadon kohteena on Thomas
Friedmanin teesi siitä, että taloudellisesti maailma on muuttunut
pannukakuksi (flat world).

Florida hankki kansainvälistä kuuluisuutta vuonna 2002 ilmestyneellä ja
suomennetulla teoksellaan Luovan luokan esiinmarssi (Talentum 2005).
Floridan mukaan yhteiskunnan menestys ja ihmisen onnellisuus yhdistyvät
silloin, kun syntyy suvaitsevia, moniarvoisia ja myönteisiä jännitteitä
sisältäviä yhteisöjä.

Myöhemmässä, myös suomennetussa kirjassaan Luovan luoka pako (Talentum
2006) hän korostaa huippuosaajiin kohdistuvan kansainvälisen kilpailun
voimistumista.

Floridan uusin kirja on myös hyvin kaupunkikeskeinen ja perustellusti, koska maailma urbanisoituu nopeasti varsinkin etelässä.
Kansainvälinen talous- ja innovaatiojärjestelmä organisoituu yhä
voimakkaammin tusinaan mega-alueeseen, joiden keskuksessa on merkittävä
maailmankaupunki. Maailmantalous on yhä enemmän näiden mega-alueiden
välistä vuorovaikutusta, josta laita-alueet jäävät syrjään.
Florida ja hänen yhteistyökumppaninsa ovat kehittäneet empiirisen lähestymistavan mega-alueiden määrittämiseen.

Tarkastelu on hyvin Amerikka-keskeinen osaksi siksi, että kirja toimii
myös oppaana asuinpaikan valitsijalle. Se esittelee kymmenen askelta,
joilla ihmiset löytävät itselleen sopivimman asuinpaikan.

Floridan ohjeet tuskin kuluvat detroitilaisen autotyöläisen tai
georgialaisen pähkinänviljelijän käsissä (vaikka hänen isänsä olikin
tehdastyöläinen).
Floridan empiirinen harjoitus ulottuu myös Euroopan ja Aasian
mega-alueisiin. Tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä: valta-alueet
löytyvät Keski-Euroopasta ja Englannista sekä Japanista, Kiinan
rannikkoalueilta sekä osaksi kolmesta eri keskuksesta Intiassa.
Floridan teeseissä on hyvin vähän uutta. Maailmankaupungeista ja niiden
ympärille rakentuvista mega-alueista on aluetieteen puolella laajaa
tutkimusta. Tämän teesin esitti jo liki kaksi vuosikymmentä sitten
Saskia Sassen.

Teesinomainen teos ei voi tietenkään olla katsaus julkaistuun
kirjallisuuteen, mutta silti jää kaipaamaan niitä hienoja ajatuksia,
joita muun muassa Paul Bairoch ja Peter Hall ovat tuoneet
historialliseen kaupunkitutkimukseen – ja taustalla ovat tietysti
Fernand Braudelin ajatukset hegemonisista kaupungeista.

Vaikka Floridan teksti ei olekaan erityisen omaperäistä, se on
lukemisen arvoista. Se korostaa mielenkiintoisesti kaupunkien erilaista
“persoonallisuutta” ja niiden taipumusta vetää puoleensa erityyppisiä
ihmisiä.

Toisin sanoen kaupungit ovat globalisaation ja yhteiskuntien muutoksen
myllerryksessä hakemassa omaa identiteettiään, josta pyritään samalla
tekemään kansainvälinen markkinointiargumentti.

Helsinki saa Floridalta kaksi mainintaa pienenä mutta rikkaana älypisteenä, smart spot.

Toinen huomionarvoinen piirre Floridalla on Friedmanin ( The Flat
World, 2005) uuteen horisontaaliseen maailmantalouteen kohdistuva
kritiikki. Florida ei ole suinkaan ensimmäinen Friedmanin kriitikko,
mutta arvostelun empiirisen luonteen vuoksi vastaväitteet kannattaa
ottaa vakavasti (ja ehkä ei-amerikkalaisen lukijan kannattaa kirjassa
paneutua vain tähän osaan).

Maailma ei todellakaan ole tasainen (flat), vaan Floridan sanoin se
koostuu muutamiin keskeisiin kaupunkeihin ja mega-alueisiin
sijoittuvista huipuista (spiky world).

Jos maailmaa tarkastellaan bruttokansantuotteen ja vielä enemmän
patenttien ja huipputukijoiden sijoittumisella, tulokset ovat hyvin
selviä.
Maailman innovaatiokeskukset ovat Yhdysvaltojen itä- ja länsirannikolla, Englannissa ja Länsi-Euroopassa sekä Japanissa.

Kiinan ja Intian tiede ja teknologia nousevat vahvaa vauhtia, mutta
toistaiseksi varsinkin huippututkimuksessa matkaa on vielä paljon.
Peking tuottaa saman verran patentteja kuin Yhdysvalloissa Phoenix ja Shanghai yhtä paljon kuin Salt Lake City.

Olemme epäilemättä siirtymässä uuteen maailmanjärjestykseen, ja se
tapahtuu yhä enemmän maailmankaupunkien ja niiden keskinäisten
suhteiden voimalla.

Tämä pätee teknologian ja finanssien maailmassa, mutta energian ja
ruuan hintakehitys ja sen taustalla oleva kysynnän ja tarjonnan
epätasapaino osoittavat myös materiaalisella maailmalla olevan jatkuvaa
ja ehkä kasvavaa merkitystä.

Richard Florida, Who is Your City? Basic Books. 374 s.