Innovaatiot, taantuma ja vihreä teknologia

Taloustieteilijä Joseph
Schumpeter
tunnetaan ’luova tuho’ -käsitteen keksijänä. Sen mukaan lamasta
päästään irti tuhoamalla vanhat, jäykät rakenteet ja luomalla niiden tilalle
uudet, joustavat järjestelmät, jotka luovat uusia tuotteita ja kysyntää.

Itävallassa uransa aloittanut ja
Harvardissa sitä jatkanut Schumpeter kirjoitti myös paljosta muusta:
taloustieteen oppihistoriasta, kasvusta, imperialismista sekä demokratiasta ja
sosialismista.

’Luovan tuhon’ ajatus kuulostaa
negatiiviselta, mutta sisältää pohjimmiltaan myönteisen sanoman. Schumpeterin
mukaan syvästä lamasta päästään parhaiten irti innovaatioilla, joita talouden
romahdus ruokkii. Innovaatiot auttavat luomaan uuden tuotantofunktion ja
järjestämään tuotantoa aikaisempaa tehokkaammin ja tuottavammin.

Schumpeterin innovaatioteorialla on ollut
ylä- ja alamäkensä, mutta koskaan sen osuvuutta ei ole kokonaan kielletty.
Pääpiirteinen tutustuminen viime vuosikymmenien teknologisiin innovaatioihin ja
talouskasvuun antaa aihetta jatkopohdintaan.

Ensimmäisestä öljykriisistä
toipumiseen 1970-luvulla auttoi mikrosirujen ja puolijohteiden läpimurto, joka
loi uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Henkilökohtaisten tietokoneiden
käyttöönotto 1980-luvulta lähtien loivat uutta kysyntää ja auttoivat, tosin
viiveellä, parantamaan työn tuottavuutta.

Talouden ollessa 1990-luvun alussa
alamaissa miltei kaikissa teollisuusmaissa, loi internetin kehittäminen uusia
yrityksiä ja työpaikkoja, jopa kokonaan uuden yrityskulttuurin. Alkunsa saivat
voimakkaasti kasvaneet, internetpalveluita tuottavat yritykset, kuten eBay ja
Amazon. Vaikka dot.com -kupla puhkesi vuonna 2001, hakukoneiden kehittäminen
loi uutta taloudellista toimintaa. Välillä maailman parhaana työpaikkanakin
palkitulla Googlella on nyt 20
000 työntekijää.

Fortune-lehti kysyi
vastikään, onko tämänhetkiseen talouden kurimukseen löydettävissä
innovaatioihin pohjautuvaa ratkaisua. Vastaus on pääpiirteisesti kielteinen ja
ainoaksi ehdokkaaksi nousee puhdas teknologia. Eri puolilla ennakoidaankin,
että tämä puhdas, vihreä tai ympäristöteknologia on seuraava nouseva sektori,
jolle riskipääoma on jo hakeutumassa.

Uskolle vihreään teknologiaan on olemassa
perusteita. Ilmastopolitiikassa tapahtumassa oleva käänne edellyttää
vaihtoehtoista energiantuotantoa sekä kasvihuonekaasujen päästöjen
rajoittamista ja niitä koskevien lupien kauppaa.

Vastaavaan suuntaan vaikuttaa
energianhinnan nousu, vaikka se viime kuukausina on taantuman vaikutuksesta
laskenut. Kun maailmantalous toipuu, energian kysyntä lähtee jälleen nousuun ja
öljyn hinta alkaa kivuta ylöspäin. Barack Obaman hallinnon panostus
vihreään teknologiaan 786 miljardin dollarin elvytyspaketissaan edistää
kansainvälistä mallioppimista.

Suomessakin nähdään näkyjä
nousustamme johtavaksi maaksi ympäristöteknologian kehittämisessä ja viennissä.
Kyseessä onkin nouseva ala, johon on syytä panostaa. On kuitenkin syytä välttää
päiväunia.

Päinvastoin kuin tietokoneissa ja
elektroniikassa, vihreän teknologian tuotesyklit ovat pitempiä ja vaativat
pitempiaikaista ja laajamittaisempaa panostusta. Paradoksaalisesti se on tästä
syystä myös suhdanneherkkää siksi, että perinteisen energian hinnanvaihtelut
muuttavat helposti sen vaihtoehtojen kannattavuuslaskelmia.

Jos
sijoittajalla on kärsivällisyyttä, investointi vihreää teknologiaa kehittäviin
ja tuottaviin yrityksiin on paikallaan. Samalla kannattaa muistaa tämä
sijoitusvihje: vihreä teknologia on seuraava kuuma ala, mutta sijoittajan on
syytä huomata hypätä siitä ulos ennen kuin investointikupla taas kerran
puhkeaa. Ajoituksessa auttaa tutustuminen George Sorosin viimeaikaisiin
kirjoituksiin refleksiivisestä talousteoriasta