Iran hallitsee ulkopolitiikkaa
Helsingin Sanomat
Jukka Huusko & Inka Kovanen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa 8.11. Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman haasteita seuraavan presidenttikautensa aikana.

Linkki artikkeliin Helsingin Sanomien näköislehteen

Neljä vuotta on lyhyt aika supervallan ulkopoliittisen kurssin kääntämiseen. Toisella kaudella mitataan Barack Obaman todellinen ulkopoliittinen taito. HS listaa suurimmat haasteet.
 
1 Iran: Heti toisen kauden alkuun Obama joutuu tekemään päätöksiä Iranin ydinohjelman pysäyttämisen suhteen.

Iran sanoo ohjelman olevan rauhanomainen, mutta Yhdysvallat, Israel ja kansainvälinen yhteisö epäilevät muuta.

Obama on sanonut, että kaikki keinot Iranin ydinohjelman pysäyttämiseksi ovat pöydällä. Samalla Obama on yrittänyt hillitä Israelia, ettei se ryhtyisi yksipuoliseen sotilaalliseen iskuun.

Ongelman ratkaisua vaikeuttaa se, että Obaman ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun välit ovat viileät.

Israel arvioi, että Iran kykenee rakentamaan ydinaseen ensi vuoden puolella.

2 Lähi-itä: Lähi-itä laajemminkin pysynee Obaman agendalla. Syyrian sisällissotaan hän saattaa puuttua nykyistä hanakammin, vaikka sotilaita hän sinne tuskin lähettää. Kapinallisten tukemista on rajoittanut pelko siitä, että tämä vahvistaisi kapinallisten rinnalla taistelevia ääri-islamisteja.

Haasteita Obamalla on myös suhteiden luomisessa arabikevään jälkeen valtaan nousseisiin islamisteihin. Tilannetta helpottaa se, ettei Obama ainakaan näkyvästi pyrkinyt vaikuttamaan arabikevään kulkuun.

Israelin ja palestiinalaisten välisessä ikuisuuskonfliktissa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Obama yrittänee tehdä avauksia vasta kautensa loppupuoliskolla.

3 Kiina: Yhdysvallat on Obaman johdolla alkanut siirtää ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistettä maailmanpolitiikan nousevaan napaan Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle. Tämä on hermostuttanut Kiinaa.

Obaman on tasapainoiltava kilpailija-Kiinan ja kumppani-Kiinan välillä hermostuttamatta suurvaltaa. Yhdysvallat haluaa Kiinan ottavan enemmän vastuuta nykyisesestä maailmanjärjestyksestä.

”Oleellista on maiden välisen ymmärryksen kasvaminen. Yksi on supervalta, jonka suhteellinen voima laskee, toinen on tuleva supervalta. Se, miten nämä kaksi tekevät yhteistyötä, on jotakin aivan uutta”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

4 Sotien päättäminen: Obama veti amerikkalaisjoukot Irakista ensimmäisellä kaudellaan. Nyt on vuorossa joukkojen vetäminen Afganistanista vuoteen 2014 mennessä. Tehtävää vaikeuttaa se, että taistelut Afganistanissa ja myös Irakissa ovat jälleen kiihtyneet.

Obaman pitäisi pystyä osoittamaan, ettei Afganistania jätetä yksin ja että sen omat joukot pystyvät huolehtimaan turvallisuudesta. Juuri nyt se vaikuttaa vaikealta, vaikka maahan jäänee Salonius-Pasternakin mukaan 5000-15000 amerikkalaissotilasta.

Kuviota sotkee myös Pakistan, jolla on ydinase ja jossa islamistiset ääriryhmät, kuten Taliban, häärivät yhä tuhoisammin.

5 Ydinaseet: Ydinaseeton maailma on Obaman haave. Askeleen lähemmäksi haavettaan Obama pääsi vuonna 2010, kun hän ja Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat Start-sopimuksen strategisten ydinaseiden vähentämisestä.

Muutenkin suhteet Venäjän kanssa ovat viilenneet. Suhteita hiertää muun muassa Yhdysvaltojen ajama ohjuspuolustusjärjestelmä.

Toisella kaudella Obama saattaa suhtautua aiempaa tiukemmin Venäjän ihmisoikeustilanteeseen ja poliittiseen järjestelmään. Muuten suhteiden hoito jatkunee ennallaan.

Ydinaseiden osalta Obama saattaa yrittää saada neuvotteluihin myös Kiinan.

6Ilmastonmuutos: Obama aloitti ensimmäisen kautensa lupaamalla uutta johtajuutta ilmastoasioissa. Kausi oli pettymys, vaikka Yhdysvallat onkin Obaman johdolla lisännyt energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta.

Suuri syy isoimpien uudistusten hyytymiseen ovat olleet republikaanit, jotka vastustavat kaikkea, minkä he tulkitsevat hidastavan talouskasvua.

Nyt Obaman uskotaan taas tarttuvan ilmastonmuutokseen, kun mahdollinen jatkokausi ei enää väiky mielessä.

Vastus tosin pysyy ennallaan, sillä republikaanit pitivät kongressin alahuoneen tiukasti otteessaan tiistain vaaleissa.